Ennen roudariksi päätyi se, jolla oli pakettiauto – nyt ammatti vaatii suurta teknistä osaamista
Roudarin työ jää usein yleisöltä näkymättömiin, vaikka roudari on tärkeä osa konsertin onnistumista.
Artistin työ on näkyvää ja kuuluvaa, mutta keikkojen onnistuminen riippuu usein roudarista. Kuva: Jaana KankaanpääRoudari tekee työtä, jota yleisö ei juuri huomaa. Niin sen pitäisi mennäkin. Kun tekniikka toimii, artisti voi keskittyä esiintymiseen ja paikalla olijat itse esitykseen.
Hyvä roudari tekee itsensä mahdollisimman tarpeettomaksi näkyvällä puolella lavaa.
Kun kuulijat taputtavat illan tähdelle, roudarin työn tärkein osa on vasta edessä: purkaminen, pakkaaminen ja lähtö seuraavalle keikalle.
Jukka pääsi roudariksi pakettiautonsa ansiosta.
Sana roudari tulee englanninkielisestä roadie-termistä, joka tarkoitti alkuaan orkesterin teknistä henkilöä. Angloamerikkalaisessa kulttuurissa nimikettä käytetään kiertuemanagereista turvamiehiin.
Suomessa roudarin työ oli takavuosikymmeninä vielä varsin harrastelijamaista.
Alalle saatettiin päätyä esimerkiksi sopivan kulkupelin kautta. Pitkän linjan roudari Jukka Wahlsten kertoi vuonna 1990 Helsingin Sanomille päässeensä roudariksi oman pakettiautonsa ansiosta. Työnkuvakaan ei ollut vakiintunut. Roudari saattoi kuljettaa bändin koko keikkakassaa käteisenä tai toimia konsertissa järjestyksenvalvojana.
Ammattiin liitettiin myös villi juhliminen, vaikka arki oli yleensä korutonta.
”Viisi päivää yhtä soittoa tien päällä, paikat vaihtelivat ja kyydissä oli parin tonnin edestä tavaraa. Siihen päälle vielä keikat”, muisteli Paula Koivuniemen roudari Jari Saastamoinen Ylen haastattelussa vuonna 2009.
Ajat ovat muuttuneet, niin myös mielikuva roudarista pelkkänä vahvistimien kantajana. Janne Koivulahti kuvaa vuoden 2021 Metropolia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään esitystekniikan ammattilaisen tehtäväkenttää nykyisin hyvin laajaksi.
Laitteiden kasaamisen lisäksi roudarin on ymmärrettävä ääni-, valo- ja videotekniikkaa sekä yhä enemmän myös verkkoyhteyksiä. Korkean teknologian omaksuminen vaatiikin heiltä usein jo it-asiantuntijan osaamista. Työ on teknistä ongelmanratkaisua, jossa pitää hallita suuri kokonaisuus ja samalla huolehtia yksityiskohdista.
”Roudari voi olla ainoa, joka tietää mitä kiertue vaatii teknisesti tai aikataulullisesti.”
Joskus vastuu saattaa kasvaa kohtuuttoman suureksi, mikä voi johtaa työuupumukseen.
”On mahdollista, että roudari on ainoa, joka tietää mitä esitys tai kiertue vaatii teknisesti tai aikataulullisesti”, Koivulahti muistuttaa.
Laura Kekäläinen puolestaan tyrmää kiertuetyöntekijöiden jaksamista käsittelevässä Haaga-Helian opinnäytetyössään (2018) uskomuksen, että raskas työ vaatii raskaat huvit.
Samalla hän kyseenalaistaa väitteen, ettei roudari tarvitsisi kuntoilua koska työ on niin fyysistä.
”Suuri osa suomalaisista liikkuu riittämättömästi. Kiertueella työtä tekevät eivät tee tässä asiassa poikkeusta, päinvastoin. Pitkät välimatkat lisäävät istumiseen käytettyä aikaa”, hän kirjoittaa.
Kekäläinen pitää ongelmana myös ravintolakeikkojen myöhäistä alkamisaikaa.
Laitteiden purkamisen jälkeen nukkumiselle jää vain muutamia tunteja ennen aamun liikkeelle lähtöä.
Kirjoittaja on toimittaja, jota kiinnostavat talous ja populaarikulttuuri.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
