Mansikkainen herkku on juuri juhannukselle omiaan. Kuva: Jaana KankaanpääJokainen liputuspäivä on saamassa nimikkoherkkunsa – katso koko lista
Mitä olisi vappu ilman munkkia? Pian saattaa olla todellisuutta, että jopa suomenhevosen päivällä on oma nimikkoleivoksensa.TilaajalleHeinolalaisessa kerrostalokeittiössä käy kuhina. Teologian tohtori Pekka Särkiö surruttelee vatkaimella kermavaahtoa, ja kamarineuvos Kari-Paavo Kokki nyppii kantoja kotimaisista mansikoista.
Syntymässä on mansikkakakku, oikeastaan ”plättäri”, juhannuksen kunniaksi.
Pohjan ohje ja vuoka ovat yli satavuotiaita ja Särkiön isotädiltä Aililta perittyä.
Kari-Paavo Kokki huomauttaa, että täytekakun historia ei ylipäätään paljon kauemmas Suomen historiassa yllä.
Miehillä on makea tavoite: jokaiselle viralliselle ja joillekin hieman epävirallisemmillekin liputuspäiville lanseerataan oma leivoksensa tai kansallissuolainen.
Kaikkihan tietävät Runebergin tortun ja joulutortun tai vappumunkin, mutta miksi monella muulla juhlalla ei ole omaansa? Asia on siis syytä korjata.
Kotimaisia niiden mansikoiden on oltava. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kari-Paavo Kokki ja Pekka Särkiö kokoontuvat säännöllisesti, ja silloin laitetaan pöytä koreaksi. Kuva: Jaana KankaanpääIdean isä on Pekka Särkiö, mutta hyvää taustatukea ovat Kokin lisäksi antaneet Mannerheim-museon opas FM Wilhelm Brummer ja tietokirjailija Markus Hotakainen.
”Ajatuksena on, että myös nuoret voivat innostua leipomaan liputuspäivien leivonnaisia ja viettämään kahvi- tai teehetkeä sekä siten osallistumaan yhteiseen kansalliseen juhlaan, joka ei edellytä omaa lipputankoa eikä liputtamista”, kertoo Särkiö.
”Ehdotuksemme nousevat liputuspäivien historiasta, klassikkoleivonnaisista sekä kauden marjoista ja hedelmistä.”
Hän tiedusteli liputuspäivien taustaorganisaatioilta niiden ajatuksia eri päivien leivonnaisesta ja sai joitakin vastauksia mutta valtaosaan ei.
”Siksi omat ehdotuksemme ovat mahdollisia vaihtoehtoja, joiden rinnalle voi tulla myöhemmin muitakin. Ne nousevat esimerkiksi liputuspäivän aiheiden historiasta, klassikkoleivonnaisista ja Suomen luonnon tarjoamista kauden marjoista ja hedelmistä”, sanoo Särkiö.
Mansikkainen leivos tai kakku oli itsestään selvä valinta juhannusherkuksi, ja siinä ollaan nyt pitkällä Kari-Paavo Kokin keittiössäkin.
”Kermavaahtoa ei tarvitse levittää tasaisesti, vaan sen voi jättää kakun päälle päälle höytypilveksi”, Särkiö opastaa ja levittää vaahtoa pintaan.
Pekka Särkiö oli idean isä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kerma muuttuu vaahdoksi ja sivellään vapaalla kädellä herkun pintaan. Kuva: Jaana KankaanpääOsa merkkipäiville kaavailluista herkuista onnistuu useimmilta kotikokeilta. Osa taas vaatii konditoria-alan jauhopeukaloa, kuten äitienpäiväksi kaavailtu prinsessakakku vihreällä marsipaanipäällisellä.
”Toisaalta emme tahdo vaikuttaa tarkkaan reseptiin. Esimerkiksi Suomen luonnon päiväksi (31.8.) kaavaillun mustikkapiirakan voi tehdä monella tavalla, vaikkapa marjat sisään leivottuna mustikkapiilona”, Särkiö sanoo.
Miehet lisäävät, ettei nyt esitettyjä ehdotuksia ole kiveen eikä leivokseen hakattuja, vaan keskustelu on avattu ja uusia ehdotuksia saa tulla yleisöltä.
Kari-Paavo Kokki tietää paljon historiasta ja vanhoista esineistä. Kuva: Jaana KankaanpääHankkeen virallistamiseksi Särkiö oli yhteydessä liputuksen ohjeistamisesta vastaavaan sisäministeriöön, ja sieltä tuli kannustavaa palautetta.
Suunnitelmissa on myös kirja juhlapäivien levonnaisista, jos rahoitus ja kustantaja järjestyvät.
Kaavailtuja herkkuja juhlahetkiin
3.2. Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä: Aalto-leivos.
5.2. J.L. Runebergin päivä: Fredrikan torttu.
6.2. Saamelaisten kansallispäivä: Kumpukset, saamelainen perinneruoka/lakkaleivos.
28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä: Maria Lönnrotin kakku/sitruunamarenkitorttu.
19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä: Minna Canthin kakku.
8.4. Romanien kansallispäivä: Toscakakku.
9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä: Agricola-leivos.
20.4. Evakkojen päivä: Karjalanpiirakat munavoin kera.
27.4. Kansallinen veteraanipäivä: Vehnäpulla.
1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä: Tippaleipä, munkki.
9.5. Eurooppa-päivä: Bebe-leivos.
12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä: Aleksanterin leivos.
12.5. Äitienpäivä: Prinsessakakku
19.5. Kaatuneitten muistopäivä: Kaneliässät.
4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä ja Mannerheimin syntymäpäivä: Sacher-kakku.
9.6. Ahvenanmaan kansallispäivä: Ahvenanmaan pannukakku.
22.6. Juhannus, Suomen lipun päivä: Mansikkaleivos.
6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä: Eino Leinon leivos.
9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä: Lättykakku.
31.8. Suomen luonnon päivä: Mustikkapiirakka.
6.9. Suomenhevosen päivä: Jalo-kahvijuustokakku.
1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä: Omenakakku.
10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä: Puolukkaleivos.
24.10. YK:n päivä ja 30-vuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan päivä: Schwarzwaldin leivos/kakku.
6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä: Gustaf Adolfs bakelse.
10.11. Isänpäivä: Korvapuusti.
20.11. Lapsen oikeuksien päivä: Mokkapalat.
6.12. Itsenäisyyspäivä: Ellen Svinhufvudin kakku.
8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä: Sibelius-leivos.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
