Suomalaisten pullamaku ei ole Truben Vihavaisen mukaan juurikaan muuttunut. Kuva: Lari Lievonen
”Pulla on mielenterveystuote” – suomalainen pullaperinne jatkuu, mutta tavat muuttuvat
Pulla kuuluu edelleen suomalaiseen kahvipöytään, mutta kulutustottumukset ovat muuttumassa.Tilaajalle
Pulla yhdistää suomalaisia ja kuuluu niin arkeen kuin juhlaankin. Kuva: Lari LievonenTrube on valmistanut pullaa Kuopiossa vuodesta 1913. Vaikka maailma on ehtinyt yli sadassa vuodessa muuttua, pulla on pysynyt oleellisena osana suomalaista ruokakulttuuria. Maut ja kulutustavat ovat kuitenkin kehittyneet.
Truben kaupallinen johtaja, Jukka Vihavainen kertoo, että hiotun pullataikinan ja siitä leivotun pullan merkitys on leipomolle valtava. Yrityksen tuotteista noin 80 prosenttia pohjautuu pullaan ja loput ovat konditoriatuotteita.
”Pullalle riittää kysyntää, ja kysyntä on ollut jopa nousussa. Tuotanto perustuu perinteisten tuotteiden lisäksi sesonkeihin: esimerkiksi pääsiäisenä valmistamme persikkapullaa, kesällä mansikkapullaa ja syksyllä puolukkapullaa”, Vihavainen sanoo.
Suosituimpia tuotteita Trubella ovat perinteinen kilopitko, sen puolikas sekä kanelikierrepitko.
”Suhdanteet vaihtelevat ja makumaailma muuttuu, mutta silti suosituimpana tuotteena on ollut vuosikymmeniä perinteinen pitko sekä kanelikierrepitko. En tunne ainuttakaan ihmistä, joka ei pitäisi tuoreesta pullasta.”
”On aivan sama, satoiko vai paistoi, oliko lunta tai nurmi vihreänä, pulla maistuu.”
Suosikkituotteet ovat Vihavaisen mukaan linjassa sen kanssa, että suomalaisten pullamaku ei ole juuri muuttunut.
”Pullaa ja erityisesti peruspullaa menee läpi vuoden. On aivan sama, satoiko vai paistoi, oliko lunta tai nurmi vihreänä, pulla maistuu.”, Vihavainen toteaa ja jatkaa:
”Pullan pitää olla yksinkertaisesti hyvää. Tämän vuoksi käytämmekin kotimaista voita ja jauhoja, eikä lisäaineita käytetä. Peruspullan pitää olla aina varma valinta, eli asiakas tietää, mitä on ostamassa.”
Vuodessa erilaisia pullatuotteita leivotaan yli kolme miljoonaa kappaletta.
”Pulla tuo ihmisiä yhteen ja kuuluu kaikkiin juhliin. Pulla tekee arjesta mukavamman, juhlasta muistettavan ja se tuo myös lohtua suruun. Sillä on myös tärkeä rooli työpaikkojen kahvitauoilla. Lisäksi se on oleellinen osa suomalaista kahvittelukulttuuria”, Vihavainen toteaa.
Kahvittelukulttuuri on muuttunut enemmän kahviloiden suuntaan. Kuva: Lari LievonenKahvittelukulttuuri on kokenut Vihavaisen mukaan Suomessa muutosta. Enää suomalaiset eivät kutsu itseään kahville, vaan monesti kahvit nautitaan esimerkiksi ostoskeskuksissa tai pulla napataan mukaan.
Kauppojen paistopisteistä on tullut tärkeä osa leipäosastoja. Vihavaisen mukaan paistopisteillä voidaan kokeilla helpommin uusia tuotteita ja vastata trendeihin paremmin.
”Pulla on terveystuote, mutta tarkemmin sanottuna mielenterveystuote.”
Trube on leiponut makeita herkkuja jo yli sata vuotta. Kuva: Lari LievonenMarkkinoille tulee jatkuvasti erilaisia ruokatrendejä, jotka leviävät erityisesti sosiaalisen median välityksellä. Yksi tällaisista oli alkuvuodesta Dubai-suklaa. Tällaisten täytteiden valmistaminen olisi Trubelle Vihavaisen mukaan täysin mahdollista, mutta riskit nousevat, kun puhutaan suuresta volyymista.
Vihavainen uskoo, että pulla pysyy myös tulevaisuudessa oleellisena osana kahvipöytiä. Vaikka pulla luokitellaankin herkuksi, pitää Vihavainen sitä eräänlaisena terveystuotteena.
”Pulla on terveystuote, mutta tarkemmin sanottuna mielenterveystuote. Pulla piristää ja tuo pienenä palanakin iloa arkeen. Jos hetken saa vielä jaettua jonkun kanssa, vielä parempi”, Vihavainen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
