Matti Jurva irvaili lauluissaan hienostelulle ja raivasi tilaa tuleville humoristeille, kuten Juice Leskiselle
Alkoholismiin kuolleen Matti Jurvan tuotanto oli valtava. Tunnettuihin levytyksiin lukeutuivat laulut Väliaikainen, Ihminen älä hermostu ja Savonmuan Hilma.
Matti Jurva oli tärkein silta vanhan kuplettiperinteen ja iskelmän välillä. Kuva: Sot.virk. V. Pietinen;Matti Jurva (1898–1943) oli suomalaisen viihteen kiistaton tähti, joka vei kuplettimusiikin uudelle aikakaudelle.
Kupletit olivat humoristisia lauluja, joissa kerrottiin tarinaa tai irvailtiin arjen ilmiöille. Ne saattoivat sisältää myös vitsejä ja sanaleikkejä. Kupleteille tyypillistä oli lisäksi murteiden käyttö ja tarttuva rytmi, mikä upposi kansaan.
Rempseästä tyylistään tunnetun Jurvan tuotanto oli valtava. Hän teki uransa aikana yli 400 levytystä, joihin lukeutuvat esimerkiksi laulut Väliaikainen, Ihminen älä hermostu, Savonmuan Hilma ja Elonkorjuuvalssi sekä sota-ajan iskusävelmä Njet Molotoff.
Toimittaja Kalevi Pollarin mukaan Jurva oli tärkein silta vanhan kuplettiperinteen ja iskelmän välillä.
Helsingissä syntynyt Jurva aloitti 1910-luvun lopulla estraditaiteilijana ja kiersi seuraavalla vuosikymmenellä Yhdysvalloissa asti viihdyttäen suomalaisia siirtolaisia. Hän pääsi rapakon takana studioonkin laulamaan levylle laulujaan.
”Kultaisella 20-luvulla” Jurva ehti myös näytellä muutamassa mykkäelokuvassa.
Vasta 1930-luvulla hän teki varsinaisen läpimurtonsa laulajana ja toimi muun muassa Dallapé-orkesterin solistina.
Jurva oli tanssikupletin pioneeri, joka toi kuplettiin orkesterin säestyksen ja tanssin poljennon. Aikaisemmin kupletistien säestäjinä olivat toimineet yleensä pianistit.
Toimittaja Kalevi Pollarin mukaan Jurva oli tärkein silta vanhan kuplettiperinteen ja iskelmän välillä.
Pollari kirjoittaakin Ylen kolumnissaan vuodelta 2010, että Jurva uudisti kuplettia tanssimusiikin suuntaan yhdessä lauluntekijä Tatu Pekkarisen kanssa ja veisti samalla työkalut tuleville riimimittaa suosineille humoristeille Repe Helismaasta Juice Leskiseen.
”Iskelmien tulkkina hän jäi kansan suosiossa toiseksi ainoastaan Georg Malmsténille, mutta humoristisena laulajana hän oli aikakautensa ykkönen”, arvioi Pollari.
Jurvalle vuorovaikutus oli luontevaa – hän oli laulaja, mutta myös steppaaja, multi-instrumentalisti ja sanavalmis viihdyttäjä.
Kuplettilaulu oli paitsi viihdettä myös aikansa yhteiskunnallista kommentointia. Tutkija Laura Henrikssonin väitöskirjassa (2015) korostetaan kuplettien voiman piilleen niiden kyvyssä tuoda esiin huumorin kautta kipukohtia.
”Kuplettiesitys toimii parhaiten, kun laulaja voi kommunikoida vapaasti ja välittömästi yleisön kanssa”, Henriksson sanoo.
Jurvalle vuorovaikutus oli luontevaa – hän oli laulaja, mutta myös steppaaja, multi-instrumentalisti ja sanavalmis viihdyttäjä.
Hänen lauluissaan pilkattiin usein byrokratiaa tai sosiaalista epätasa-arvoa. Esimerkiksi Laulu marjaviinistä käsitteli kieltolain aikaista kotipolttoa, ja Pohjanmaan junassa taas irvaili hienostelulle.
Matti Jurva oli boheemi taiteilijasielu, mutta silti kurinalainen ammattilainen, joka pukeutui moitteettomasti ja vaati samaa muiltakin.
Aikalaisten mukaan synnynnäisen esiintyjän show jatkui monesti esityksen jälkeen pukuhuoneessa.
Valitettavasti hänen yksityiselämänsä varjosti alkoholismi, joka johti hänen ennenaikaiseen kuolemaansa vuonna 1943 vain 45-vuotiaana.
Kirjoittaja työskentelee Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
