Salaseura riisti urkurilta yksinoikeuden musiikkiin

Turussa vuonna 1770 perustettu Aurora-seura sytytti kipinän suomalaiseen musiikkielämään ja vaikutti kansakunnan kulttuuriseen heräämiseen.

Seuran keskeisiä perustajia olivat Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthan ja hovioikeudenneuvos Johan Lilius.

Turkulaisseuran esikuvana oli Tukholman Utile Dulci -seura, joka edisti musiikkia ja sivistystä valistusajan hengessä.

Täälläkin alkoi tapahtua, sillä Aurora-seura vasta vuoden toimittuaan alkoi julkaista ensimmäistä suomalaista sanomalehteä nimeltä Åbo Tidningar.

Vaikka kyseessä oli ”herrakerho”, se ei käpertynyt sisäpiiriinsä, vaan halusi vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Musiikkiosastonsa Aurora perusti vuonna 1773, jonka vaikutukset tuntuvat yhä vieläkin.

”Musiikki, joka aiemmin oli ollut palvelijan asemassa, liittynyt kiinteästi kirkonmenoihin tai maallisiin juhliin, alkoi saada itsenäistä merkitystä”, analysoi musiikkitieteilijä Ilkka Oramo Taideyliopiston Sibelius-Akatemian verkkosivuilla vuonna 2009.

Käytännön osoitus musiikin uudesta roolista oli Aurora-seuran elokuussa 1773 järjestämä julkinen konsertti Kustaa III:n tekemän vallankaappauksen kunniaksi. Konsertissa kuultiin ainakin juuri sitä varten sävelletty aaria.

Oramon mukaan musiikkielämän vapautumista jouduttivat lisääntynyt soittotaito ja musiikillinen sivistys Ruotsin vallan ajan Suomessa.

Lopulta Turun tuomiokirkon urkurilta vietiin yksinoikeus päättää kaupungissa soitettavasta musiikista, ja musiikinharjoitus vapautui.

Hyvää musikaalista makua ei voida levittää, ellei yleisö saa kuulla hyvin järjestettyjä ja esitettyjä konsertteja, Aurora-seura julisti aikanaan. Kuva: Joel Rosenberg

Aurora-seura julisti: ”Hyvää musikaalista makua ei voida levittää, ellei yleisö saa kuulla hyvin järjestettyjä ja esitettyjä konsertteja. Se kustannus, mikä tästä koituu, on kohtuuden mukaan korvattava.”

Yhdistys ei tyytynyt vain julkisiin konsertteihin, vaan se järjesti myös musiikinopetusta. Auroran musiikkiosasto, joka oli samalla seuran orkesteri, kokoontui harjoituksiin kerran viikossa.

Aurora-seura lopetti toimintansa vuonna 1779, mutta sen työtä jatkoi 1790 perustettu Turun Soitannollinen Seura (TSS). Se järjesti säännöllisesti konsertteja, joissa soitti akateemisen väen lisäksi amatööri- ja ammattimuusikoita – erityisesti sotilassoittajia.

Mikko Sairan Turun yliopiston Suomen historian pro gradussa (2024) korostetaan TSS:n pyrkineen konserttien avulla luomaan valistushenkistä yhteisöllisyyttä.

Hänen mukaansa seuran hyväntekeväisyyskonserttien tavoitteena oli puolestaan lisätä sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.

Edelleen toimivan TSS:n aloitteesta syntyivät myöhemmin esimerkiksi Turun musiikkijuhlat ja Ruisrock.

Kuvataiteen ystäville vinkkinä: Eero Järnefelt ikuisti näkemyksensä Aurora-seuran kokouksesta Helsingin yliopiston juhlasalin seinämaalaukseen (1916).

Vuoden 1944 pommituksissa tuhoutuneen teoksen pastelliluonnosta säilytetään Järvenpään taidemuseossa.