

Muovi on valloittanut maapallon ripeästi, sillä 1900-luvun jälkipuoliskolla synteettiset muovit aloittivat voittokulkunsa.
Vuonna 1950 maailmassa tuotettiin kaksi miljoonaa tonnia muovia, mutta vuonna 2022 määrä oli jo noussut 475 miljoonaan tonniin.
Erilaisten muovien monikäyttöisyys, kestävyys ja lämmönkesto-ominaisuudet ovat mahdollistaneet niiden käytön kaikilla ympärillämme vaatteista viemäriputkiin.
Nykyaikainen elämäntapa ei olisi mahdollista ilman muoveja, mutta ongelma piilee siinä, mihin muovi päätyy käytön jälkeen. Muovia voidaan kierrättää, mutta koko maailman mittakaavassa kierrätysaste on alhainen, vain noin 10 prosenttia. Kaikista muovituotteista ja -esineistä noin 60 prosenttia on käytössä yhden ainoan kerran.

Ympäristössä muovi hajoaa jatkuvasti pienemmiksi kappaleiksi, joita kutsutaan mikromuoveiksi. Näitä mikromuoveja on löytynyt kaikkialta maapallon alueilta, syvistä meristä aina vuoristojen huipuille, ja ne ovat havaittavissa kaikissa testatuissa elollisissa järjestelmissä.
Muovin määrää maailman merissä voi vain arvailla, mutta sen arvioidaan olevan satojen biljoonien mittaluokkaa. Muoviroskan hajotessa mikromuoveiksi määrä kasvaa jatkuvasti, ja merien tiheimmät mikromuoviesiintymät on mitattu Välimerellä, Keltaisellamerellä ja Tyynenmeren jätepyörteessä.
Merielämän lisäksi muovi aiheuttaa vakavia riskejä myös ihmisten terveydelle. Lancet Countdownin arvioiden mukaan muovikriisistä johtuvat terveysongelmat maksavat vuosittain vähintään 1,3 biljoonaa euroa maailmanlaajuisesti.
Lähde: BBC 5.8.2025