Luuleeko hauki varvastasi saaliiksi? Asiantuntija vastaa onko legendassa perää

Toisinaan mökkeilijöitä kuulee legendaa, kuinka hauki on purrut varpaasta tai sormesta palan, naku-uinnista puhumattakaan. Tilanteet voivat tulla pyytämättä ja yllättäen, mutta kuinka yleistä on, että hauki nappaa kiinni ihmisestä?

Luonnonvarakeskuksen kalastuksen ja kalavarojen johtava asiantuntija Joni Tiainen kehottaa kuitenkin suhtautumaan haukien aiheuttamiin puremistapauksiin maltilla ja oikeassa mittasuhteessa.

Hauet eivät lähtökohtaisesti pure ihmistä, sillä ihminen on liian iso saaliiksi. Toisaalta ”Vedessä lilluva käsi tai jalka voi luoda vaikutelman saaliskalasta”, analysoi Tiainen.

Yleensä hauki tunnistaa saalista analysoidessaan, että kyseessä on suurempi kokonaisuus kuin yksittäinen sormi tai varvas. Hauki tajuaa yleensä itse tehneensä erehdyksen ja päästää irti, eikä jää sen kummemmin ihmettelemään asiaa.

Hauen arviointivirheet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, joten niitä ei ole syytä pelätä aktiivisesti.

”Nämä tapaturmat voivat sattua missä vaan kenelle vaan, jos on huonoa tuuria”, toteaa Tiainen.

Kuitenkin jos haluaa välttyä hauen puremalta kannattaa ottaa seuraavat seikat huomioon.

Hauet eivät ole kuten hait tai piraijat, jotka pureskelevat saalistaan, vaan ne nielevät saaliin kokonaisena. Saaliin pitää siis mahtua hauen suuhun.

”Hauen purukalusto ei ole sellainen, että sillä voisi paloitella saalista”, Tiainen kuvailee.

Hauet viihtyvät paikoissa, joissa on suojaa, eli niitä voi löytyä sekä kaislikosta että laiturin alta, kunhan paikka on tarpeeksi suojainen.

Pienet hauet tykkäävät olla rantavesissä ja väijyä saalista kasvillisuuden seasta.

Kasvillisuus antaa hauille suojaa vaania saalista rauhassa. Kuva: Kari Salonen

Suuremmat hauet viihtyvät enemmän avovesillä, ja ovat valikoivampia saaliin suhteen.

Tavanomaisena varpaidenpureskelijahaukena voidaan pitää noin kilon, mutta alle kahden kilon kokoista haukea.

Tämän kokoiset hauet kokevat pystyvänsä nappaamaan varpaan tai sormen kokoisen saaliin yhdellä suupalalla, jos ne sattuvat tällaisen virhearvioinnin tekemään.

Tiaisen mukaan mahdollisten puremien sattuessa riittää tavanomainen haavojen käsittely eli haavojen puhdistus ja desinfiointi.

Purematapauksia on enemmän kesäisin, kun ihmiset puuhastelevat rantavedessä.

Tiainen kehottaa pitämään asiat mittakaavassa. Haukien puremat ovat erittäin harvinaisia ja on todennäköisempää esimerkiksi nyrjäyttää nilkka mökkipeleissä tai klapeja hakiessa kuin saada hauen purema.

Tiainen painottaa enemmänkin tarkoituksenmukaista varustusta ja kalankäsittelytaitoja kalareissuille, joissa puremia sattuu tavanomaisemmin.

Varusteet, kuten viiltosuojahanskat ja kalapihdit, auttavat välttämään hauen puremat.

Kalastaessa on oltava tarkkana hauen puremien kanssa. Oikeilla varusteilla ja kalankäsittelyllä voi ennaltaehkäistä puremia. Kuva: Markku Vuorikari

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan hauen puremia ei juurikaan tilastoida.

Hauen puremiin harvemmin tarvitaan ammattilaisten apua, joten ne jäävät tilastoimatta.

THL ei omaa siis omaa tilastokategoriaa kalojen tai puhumattakaan haukien puremille.

THL kuitenkin tilastoi esimerkiksi eläinten puremia, mihin hauen puremat saattaisivat tilastoitua joissain tapauksissa. Yksityiskohtaisempaa tilastoa ei asiasta ole saatavilla.