Tiesitkö? Viipurin lääni oli talvisodan alla valtakunnan väkirikkain

Suomalaiset olivat maaseutukansaa 1940-luvulle asti, kunnes 1950-luvulla alkanut teollistuminen ja 1960-luvulla kiihtynyt kaupungistuminen mylläsivät väestökartan uuteen uskoon.

Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro kirjoittaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomen (10.12.2025) kolumnissaan vuoden 1939 väestötilanteesta. Tuolloin vain viidesosa suomalaisista asui kaupungeissa ja kauppaloissa, kun taas nykyään suunnilleen sellainen siivu väestöstä asuu maaseudulla.

Viipurin lääni oli vuonna 1939 asukasluvultaan läänien ykkönen. Valtakunnan 20 väkirikkaimmasta kunnasta neljä eli Viipuri, Sortavalan maalaiskunta, Jääski ja Viipurin maalaiskunta jäivät menetettyyn Karjalaan.

Helsingissä asuu nykyään lähes 700 000 ihmistä. Vuonna 1939 sen väkiluku oli vasta ylittänyt 300 000 asukkaan rajapyykin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Talvisodan aikaan vuoden 1939 lopulla Suomen suurin kaupunki oli 316 000 asukkaan Helsinki. Seuraavaksi suurimmissa kaupungeissa eli Tampereella, Turussa ja Viipurissa oli kussakin alle 80 000 asukasta.

Vertailun vuoksi: Helsingissä asuu nykyään lähes 700 000 henkeä ja Espoossakin on yli 320 000 asukasta. Yli 200 000 asukkaan kastiin yltävät Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Nykyään Suomen 10 suurinta kaupunkia yltävät yli 80 000 asukkaan lukemiin.

Asukaslukumyllerrystä ovat 87 vuodessa kokeneet esimerkiksi Naantali Varsinais-Suomessa ja Merikarvia Satakunnassa. Naantalissa asui vuonna 1939 vajaa tuhat ja Merikarvialla noin 8 000 asukasta. Nykyään Naantalissa asuu noin 20 000 ja Merikarvialla noin 2 800 henkilöä.

Vuoden 1939 väestötilastoista pilkottaa muitakin yllätyksiä. Etelä-Karjalassa sijaitseva Ruokolahti oli tuolloin valtakunnan 12. väkirikkain paikkakunta.