Entinen kansakoulu on rakennettu 1957 ja remontoitu perusteellisesti 1990-luvulla. Kuva: Jaana Kankaanpää
MT selvitti, mitä maksaa lämmittää öljyllä, pelletillä ja maalämmöllä – ”Säästöä vuodessa 8 800 euroa”
Vanha kansakoulu on upea koti, mutta 700 neliön lämmittäminen käy kukkarolle. Silloin energian hinnalla on väliä.TilaajalleSomero
Olla-Riitta Mäkelän pellettipoltin on etualalla ja vihreä takana on öljylle. Vanha koksivarasto seinän takana sopii pelletin varastointiin. Kuva: Jaana KankaanpääOlla-Riitta Mäkelä toteutti haaveensa 2014 ja osti vanhan kansakoulun peltojen keskeltä Someron Kaurakedosta, Jurvalan kylästä. 700 neliötä on sekä asunto että työpaikka, sillä alakerrassa hän pitää aamiaismajoitusta.
Majoitustoiminta kattaa nippa nappa rakennuksesta syntyvät kulut, joista suurin on lämmitys.
Mäkelän kellarin pannuhuoneessa pelletti- ja öljypolttimet ovat rinnakkain sulassa sovussa.
”Mieluiten lämmittäisin pelletillä, sillä se on ekologisempaa. Kun ostin paikan, öljy maksoi 76 senttiä litralta. Siirryin pellettiin, kunnes sen hinta nelinkertaistui ja palasin öljyyn.”
Edellinen omistaja kaavaili näiden kahden tilalle tai ainakin rinnalle maalämpöä ja hankki sen vuoksi puoli hehtaaria peltoa. Alkuinvestointi olisi kuitenkin ollut niin kova, ettei se edellisen omistajan arvion mukaan olisi kuolettanut itseään. Tässä uskossa myös Mäkelä on ollut tähän päivään asti, samoin kuin että öljy on pellettiä edullisempaa.
Ei niellä mitään näistä väitteistä pureksimatta, vaan lasketaan mieluummin, mikä näistä todellisuudessa tulisi halvimmaksi – jo senkin vuoksi, että energian hinnat ovat heilahdelleet suuresti 15–20 vuodessa.
Pelletin hinta tosiaan pomppasi Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022. Tuonti Venäjältä loppui, ja ajoittain pelletistä oli jopa pulaa.
Energia-asioihin perehtynyt projektipäällikkö Juha Hiitelä Ekokumppanit oy:stä pitää ilmeisenä, että Venäjän tuonti piti kotimaisen pelletin hintaa kurissa kilpailusyistä.
”Venäjän pelletti oli halpaa ja osittain myös hyvälaatuista, tosin huonojakin eriä sieltä saattoi tulla.”
Viime vuonna pelletin hinta oli laskussa. Helmikuussa 2026 pelletti oli 9 prosenttia halvempaa kuin vuotta aiemmin mutta yhä kalliimpaa kuin ennen Ukrainan-sotaa. Tuhat kiloa pellettiä maksaa säkkitavarana noin 350 euroa.
”Pahimmillaan tuhat kiloa pellettiä maksoi 800 euroa. Ulkomailta saa yhä välillä joitain halvempia eriä. Ostin huutokaupasta syksyllä baltialaista pellettiä 20 000 kiloa, ja tuhat kiloa maksoi noin 270 euroa”, Mäkelä toteaa.
Öljyn hinta taas loikkasi reilusti ylöspäin tänä keväänä, kun Hormuzinsalmi meni kiinni.
”Lämmitysöljy maksoi Iranin-sodan sodan aikana pahimmillaan 2,26 euroa”, Mäkelä muistelee.
Tänä kesänä salmi on ollut välillä auki mutta epävarmuus jatkuu. Polttoöljy maksoi heinäkuun alkupuolella 1,45 e/litra. Mäkelä aavistelee, että öljy olisi lämmityksessä yhä halvempaa kuin pelletti.
Asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta näpyttelee pelletin ja öljyn hinnat Exceliin ja vertailee niiden lämpöarvoja. Esimerkiksi Hankkijan hinnoilla tuhat kiloa pellettiä maksoi säkkitavarana heinäkuun alussa ilman rahteja 344 euroa. Lämmitysöljyn hinta samaan aikaan oli 1,45 euroa litralta, ja hinta on pysynyt ylhäällä syyskuulle saakka.
”Pelletin hinnaksi tulee 7,5 senttiä/kWh ja öljyn 14,5 senttiä/kWh”, Kettunen ynnää.
Toisin sanoen heinäkuun hinnoilla öljyllä on tuplasti kalliimpaa lämmittää kuin pelletillä.
Yleensä kevät ja kesä ovat edullisinta aikaa ostaa öljyä, mutta Mäkelä ei voi ostaa varastoon enempää kuin mitä 2 500 litran säiliö vetää. Siitä riittää talvella lämmitykseen ja käyttöveteen energiaa vain puolentoista kuukaudeksi. Kesällä säiliötä täytyy täyttää harvemmin.
Menoveden lämpötilatasot pitää tietää, jotta maalämmön taloudellisuuden voi selvittää luotettavasti.
Entäpä edellisen omistaja hellimä ajatus vaihtamisesta maalämpöön?
”Perustamiskustannus olisi 40 000–60 000 euroa tämän kokoiseen rakennukseen, ja lisäksi järjestelmä käyttää myös sähköä”, Mäkelä arvelee.
Teemu Kettunen Motivasta toteaa, että maalämmön taloudellisuuteen vaikuttaa moni tekijä.
”Maalämpö tuottaa usein patterilämmityksen yhteydessäkin noin 3 kWh lämpöä 1 kWh:lla sähköä. Tämä kuitenkin riippuu paljon pattereiden mitoituksesta – se määrittää, kuinka kuumaa vettä pattereissa joutuu kierrättämään.”
Kettusen mukaan maalämmön taloudellisuutta on mahdotonta arvioida tuntematta lämmitysverkoston menoveden lämpötilatasoja.
”Varsinkin vanhoissa patteriverkostoissa mitoitus voi olla sellainen, että lämmitysverkostossa joudutaan kierrättämään talvipakkasilla erittäin kuumaa vettä. Silloin maalämpö ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto ilman patteriverkoston uusimista, mikä nostaa investoinnin kustannuksia.”
Uudemmissa 2000-luvun patteriverkostoissa ja etenkin vesikiertoisen lattialämmityksessä veden lämpötila voi olla varsin matala, mikä parantaa maalämmön hyötysuhdetta.
”Toisinaan 1960-luvulla öljykattilan yhteyteen asennetussa patteriverkostossakin pärjätään talvipakkasillakin ihan kohtuullisella, esimerkiksi 55 asteen menoveden lämpötilatasolla. Paljon riippuu siitäkin, onko rakennuksen rakenteellista energiatehokkuutta parannettu vuosien varrella.”
Hän lisää, että menoveden lämpö vaihtelee tietenkin ulkolämpötilojen mukaan ja korkeimpia lukemia tarvitaan luonnollisesti vain paukkupakkasilla.
Öljysäiliöön mahtuu kerrallaan 2 500 litraa, mutta silti siitä riittää sydäntalvella lämpöä 700 neliön rakennuksessa vain puoleksitoista kuukaudeksi. Kuva: Jarmo HankivaaraKettunen ottaa yhden kuvitteellisen laskentaesimerkin. Hän muistuttaa jälleen, että sen paikkansapitävyys vaatisi tiedon patteriverkoston vaatimasta lämpötilatasosta.
”Jos oletetaan maalämpöjärjestelmän vuosihyötysuhteeksi 3 ja sähkön kokonaishinnaksi 15 snt/kWh, maalämmöllä tuotettu kilowattitunti lämpöä maksaisi 15 senttiä jaettuna 3:lla eli 5 senttiä. Näin esimerkiksi 1 000 kWh lämpöä maksaisi 50 euroa.
Hyvällä 90 prosentin hyötysuhteella toimivalla öljykattilalla 1 000 kWh lämmitys maksoi sydänkesän kevyen polttoöljyn kesälaadun hinnoilla noin 1,45 euroa/l eli noin 160 euroa.
”Jos lämmitystarve olisi kuvitteellisesti esimerkiksi 80 000 kWh/vuosi, maalämpö säästäisi öljyyn nähden vuodessa noin 8 800 euroa.
Kettunen summaa, että maalämpö olisi tämäntyyppisessä kohteessa monessa tapauksessa taloudellisesti kannattava investointi öljyyn verrattuna – jos patteriverkostossa vaadittava lämpötilataso ei ole erityisen korkea ja etenkin jos mahdolliset investoinnin rahoituskustannukset pysyvät maltillisina.
”Taloudellista kannattavuutta parantaa vielä mahdollisuus toteuttaa lämmönkeruuputkisto pintamaahan, mikä tulee yleensä edullisemmaksi kuin lämpökaivojen poraaminen.”
Pelletti on kallistunut, mutta yhä edullinen öljyyn verrattuna. Kuva: Viestimedian arkistoVanhassa kansakoulussa asuvalla Mäkelällä on kuitenkin vaihtoehtoja, joten hän joutuisi vertaamaan maalämmön hintaa myös olemassa olevaan pellettikattilaan. Pelletillähän 1 000 kWh:n tuottaminen maksoi noin 75 euroa, eli hintaeroa jää maalämpöön enää 25 euroa.
Pelletti on toisaalta työläämpi kuin kilpailevat vaihtoehdot. Se vaatii varastotilaa ja kattila huoltoa kerran viikossa, mikä Mäkelältä käy yhä sukkelasti. Silti hän tunnustaa, että pelletti käy jossain vaiheessa turhan työlääksi iän karttuessa.
Juha Hiitelä Ekokumppaneista huomauttaa, että hake- ja pellettitekniikka ovat menneet eteenpäin nekin, ja toimintavarmuus, hyötysuhde ja helppokäyttöisyys ovat parantuneet isoilla harppauksilla eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Hyvin suunniteltuna ne vastaavat öljykattilan ja lämpöpumppujen käyttömukavuutta.”
Lämmittämisen hinta öljyllä, pelletillä ja maalämmöllä
Esimerkkitapauksena on suuri, lämmitystarpeeltaan 80 000 kWh:ta tarvitseva rakennus. Oletuksena on, että menoveden lämpötila on kohtuullinen. Energian hinnat heinäkuun tasossa.
Öljylämmitys: 12 800 e vuodessa
Pellettilämmitys: 6 000 e vuodessa
Maalämpö: 4 000 e vuodessa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
