• Ilmalämpöpumput ovat ottaneet paikkansa 15 vuodessa – prosessi on pohjimmiltaan jo satavuotias

    Ensimmäiset 15 000 lämpöpumppua asennettiin Suomeen jo 1970-luvun lopussa. Noin 15 vuoden hiljaiselon jälkeen jyrkästi kallistuneen energianhinnan seurauksena kiinnostus lämpöpumppuihin heräsi uudelleen.
    Tilaajalle
    Ilmalämpöpumppujen käyttöikä on käyttöolosuhteiden mukaan 10–15 vuotta. Kuvan laite alkaa olla käyttöikänsä päässä.
    Ilmalämpöpumppujen käyttöikä on käyttöolosuhteiden mukaan 10–15 vuotta. Kuvan laite alkaa olla käyttöikänsä päässä.  Kuva: Terhi Torikka
    Koti|Energia
    21.4.202618:30
    Ilpo Paananen

    Vuonna 1994 Jussi Hirvonen osti omaan taloonsa ilmalämpöpumpun todistaakseen, että se voi toimia Suomessa.

    Lämpöpumpun osoittauduttua hyvällä hyötysuhteella toimivaksi hän aloitti Keskon kautta ilmalämpöpumppujen toimittamisen Suomen markkinoille.

    ”Ruotsi oli tuona 15 vuoden aikana kehitellyt maalämpöpumppuja omiin olosuhteisiinsa oman energiapolitiikan osana, päinvastoin kuin Suomessa, jossa lämpöpumppuja ei kehitelty tuona aikana ollenkaan energiapolitiikan takia.”

    Lämpöpumppujen maahantuonti alkoi Ruotsista Keskon kautta. Laitteet olivat Euroopan suurimman valmistajan IVT:n, (nykyinen Bosch) pumppuja.

    Keskon ja IVT:n maahantuontisopimus päättyi vuonna 1996, ja maahantuonti siirtyi Jussi Hirvosen omistamalle ILP-Tekniikka oy:lle.

    Hirvonen perusti samassa yhteydessä tekniikan osaamisen puolelle JH-Lämpö Oy:n yhdessä Jukka ja Juha Hirvosen kanssa.

    Ruotsin erilaisten lämmitysjärjestelmien johdosta asennustekniikka kehitettiin JH-Lämmön toimesta Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Suomen lämmitysjärjestelmät olivat Ruotsiin verrattuna huomattavasti kehittyneempiä.

    ”Itselläni ilmalämpöpumput ovat toimineet jo noin 20 vuotta.”

    Jussi Hirvonen

    Muutaman vuoden ajan Etelä-Suomessa tehdyn koetestauksen ja huoltoverkoston suunnittelun jälkeen Itä-Suomen toiminta avattiin JH-Lämpö oy:n toimesta.

    ”Laitteet toimivat ja uudisrakentaminen oli erittäin hyvässä kehityksessä. Ihmiset alkoivat uskoa myös maalämpöjärjestelmien toimivuuteen.”

    Jussi Hirvosen mukaan maalämpö tuli ensin uudisrakentamiseen, ja sen jälkeen myös saneerausmarkkinoille energianhinnan kohoamisen seurauksena.

    Ilmalämpöpumput tulivat aluksi sähkölämmitystalojen tukitoiminnoksi ja myöhemmin myös viilennyksen avuksi ilmastonmuutoksen takia.

    Ilma-vesilämpöpumppuja asennetaan nykyisin myös pientalojen päälämmönlähteeksi.
    Ilma-vesilämpöpumppuja asennetaan nykyisin myös pientalojen päälämmönlähteeksi. Kuva: Terhi Torikka

    Ensimmäiset ilma-vesilämpöpumput tulivat Suomen markkinoille 2000-luvun vaihteessa, ja niitä asennettiin vaihtelevalla menestyksellä lähinnä vesikiertoisen öljylämmityksen rinnalle. Kehityksen ja uusien talojen energiatehokkuuden paranemisen ansiosta uusia ilma-vesilämpöpumppuja asennetaan jo pientalojen päälämmönlähteeksi.

    Markkinassa Itä-Suomi on ollut aina 2–3 vuotta perässä Etelä-Suomea, jossa kehitetty toiminta on tuotu Itä-Suomeen.

    Lämpöpumpputekniikka on lähtökohtaisesti jo yli 100 vuotta vanhaa (Carno't prosessi). Viimeisten 30 vuoden aikana erityisesti kylmäaineet sekä ohjelmistot ovat kehittyneet. Laitteet ovat tarkempia käsittelemään kylmäprosessia, ja niiden hyötysuhde on parantunut.

    Ilmalämpöpumppujen käyttöikä on käyttöolosuhteiden mukaan 10–15 vuotta.

    ”Itselläni ilmalämpöpumput ovat toimineet jo noin 20 vuotta”, HIrvonen kertoo.

    Suomen lämpöpumppuyhdistys (SULPU) myyntitilasto 2025

    Ilmalämpöpumput 96 000 kpl ja +14 %

    Ilmavesi-lämpöpumput 7 000 kpl

    Maalämpöpumput 7000 kpl ja – 14 %

    Poistoilmalämpöpumput 1 700 kpl

    Yht. 112 000 kpl ja + 10,6 %

    Lisää aiheesta
    • Asentaja Aleksi Nivara asentaa lämpöilmapumppua omakotitaloon.

      Energia | Ilmalämpöpumppujen hinnat nousivat mutta kysynnän odotetaan silti piristyvän

      Tilaajalle
    • Kannonkoskelaisen Janne Hämäläisen hallissa oli niin paljon lämmitettävää tilavuutta, että hän valitsi hakelämmityksen yli seitsemän metriä korkeaan halliinsa.

      Rakentaminen | Lämpöpumput vallanneet hallien lämmityksen

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ilmalämpöpumppu
    lämpöpumpputekniikka
    energia
    ilmastonmuutos
    Suomen markkinat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi