• Savolaistunut Katja Tarvainen sai Metsäpäivillä tunnustuksen, joka tuli hänelle täytenä yllätyksenä

    Metsä Groupissa pitkän uran tehnyt Katja Tarvainen palkittiin työyhteisön hyvänä tyyppinä.
    Tilaajalle
    Valtakunnallisilla Metsäpäivillä palkittu Katja Tarvainen on asunut Lapinlahdella vuodesta 2017. Siellä parasta ovat pihasta alkavat ulkoilumaastot.
    Valtakunnallisilla Metsäpäivillä palkittu Katja Tarvainen on asunut Lapinlahdella vuodesta 2017. Siellä parasta ovat pihasta alkavat ulkoilumaastot. Kuva: Timo Villanen
    Koti|Metsä
    16.12.202519:00
    Suvi Jylhänlehto

    Lapinlahtelainen Katja Tarvainen pokkasi lokakuussa Helsingissä valtakunnallisilla Metsäpäivillä Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendin.

    Tunnustus tuli Tarvaiselle täytenä yllätyksenä.

    ”Ei ollut minkäänlaista hajua. Se oli tosi iloinen yllätys”, hän kertoo videopuhelun välityksellä.

    ”Erityisen hienolta se tuntuu siksi, että työkaverit hakivat minulle palkintoa. Työkaverit ovat erittäin tärkeitä.”

    Tarvainen työskentelee operaatioasiantuntijana Metsä Groupin Kuopion hankintapiirillä.

    Metsämiesten säätiö haluaa nostaa Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendillä esille metsäalan arjen sankareita. Säätiön mukaan osaava ja motivoitunut ihminen rakentaa metsäalan toimintakulttuuria ja menestystä.

    ”Aina pyrin auttamaan, koska työkaverit eivät huvikseen kysy neuvoja.”

    Stipendiä hakeneet työkaverit luonnehtivat Tarvaista luotettavaksi ja yhteistyökykyiseksi alansa rautaiseksi ammattilaiseksi, joka omista kiireistään huolimatta löytää aikaa jokaisen ongelmalle.

    ”Aina pyrin auttamaan, koska työkaverit eivät huvikseen kysy neuvoja”, Tarvainen naurahtaa.

    ”Yritän järjestää aikaa, koska heidän työnsä voi seisahtua ilman apua. Apua saa ja on helppo pyytää, kun sitä itsekin joskus tarvitsee.”

    Tarvainen lenkkeilee pohjanpystykorva Nasun kanssa. Lähilenkeille mukaan lähtee toisinaan kissa nimeltä Tyttö. Lemmikit tulevat hyvin toimeen keskenään.
    Tarvainen lenkkeilee pohjanpystykorva Nasun kanssa. Lähilenkeille mukaan lähtee toisinaan kissa nimeltä Tyttö. Lemmikit tulevat hyvin toimeen keskenään. Kuva: Timo Villanen

    Tarvainen vastaa omalla työalueellaan metsänhoidon operatiivisesta puolesta ja varmistaa resurssit, jotta metsänhoitotyöt toteutuvat. Työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa yrittäjiin ja työn laadun valvontaa.

    Hän tekee yhteistyötä metsäasiantuntijoiden kanssa, jotka myyvät metsänomistajille metsänhoitopalveluita, kuten istutuksia, raivauksia, muokkauksia ja lannoituksia. Operaatiopuoli toteuttaa työt.

    Työnkuvaan saattaa tulla muutoksia, sillä Metsä Groupissa on juuri käyty laajat muutosneuvottelut. Enempää hän ei neuvotteluja kommentoi.

    Tarvaisen työpaikka on Iisalmessa, mutta hän tekee jonkin verran töitä myös etänä kotonaan. Työhön liittyy myös maastokäyntejä.

    ”Sulan maan aikana, kun metsänhoitotöissä on kiireisintä, ollaan yleensä toimistolla ja maastossa.”

    Toimistolla on helppo jutella työasioista ja lähteä esimerkiksi tarkastamaan työmaita yhdessä.

    Hankintaryhmään kuuluu noin kymmenen ihmistä.

    ”Meillä on tosi hyvä työporukka. Kaikki uskaltavat kysyä toisiltaan ja auttavat toisiaan, tsempataan ja etsitään tietoa yhdessä.”

    Tarvaisen mies ja pojat harrastavat kanalintujen metsästystä Nasu-koiran kanssa. Itsekin hän lähtee toisinaan mukaan jahtireissuille.
    Tarvaisen mies ja pojat harrastavat kanalintujen metsästystä Nasu-koiran kanssa. Itsekin hän lähtee toisinaan mukaan jahtireissuille. Kuva: Timo Villanen

    Tarvainen on kotoisin Vantaalta. Hän päätyi metsäalalle, sillä luonto oli aina ollut lähellä hänen sydäntään.

    ”Vanhemmat eivät olleet metsäalalla, mutta mummolat ovat olleet maaseudulla Savossa.”

    Lapsuudenkesiään hän vietti äidin suvun kotipaikalla Lapinlahdella Pohjois-Savossa sekä isänsä puolen kotipaikalla Virtasalmella Etelä-Savossa.

    Savolaisjuuret ovat siis vahvat molempien vanhempien puolilta.

    Tarvainen valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 2005 ja on siitä lähtien työskennellyt Metsä Groupilla.

    20 vuodessa hän on kiertänyt yhtiön sisällä eri työtehtävissä ja paikkakunnilla.

    ”Minulle on onneksi aina järjestynyt työpaikka. Se on yksi etu, kun on töissä isossa yrityksessä.”

    Paikkakunnalta toiselle on muutettu muun muassa puolison töiden perässä.

    ”Minulle on onneksi aina järjestynyt työpaikka. Se on yksi etu, kun on töissä isossa yrityksessä.”

    Valmistumisensa jälkeen hän aloitti puunostossa Mikkelissä, minkä jälkeen hän siirtyi Jyväskylän piirille.

    Vuodesta 2017 hän on työskennellyt Kuopion piirillä ja asuu nyt perheineen Lapinlahdella vanhassa mummolassaan.

    Etätyöt sujuvat kotoa käsin, mutta työpaikka on Iisalmessa.
    Etätyöt sujuvat kotoa käsin, mutta työpaikka on Iisalmessa. Kuva: Timo Villanen

    Lapinlahti on Tarvaisen mukaan mukava ja vireä maalaispaikkakunta. Hän kertoo viihtyneensä hyvin, sillä luonto on lähellä.

    Tarvainen liikkuu mielellään metsässä sekä työ- että vapaa-ajallaan. Hän kokee, että myös lapsille Lapinlahti on ihanteellinen paikka kasvaa.

    Hänellä on puolisonsa kanssa kaksi teini-ikäistä poikaa, jotka nauttivat, kun suoraan pihasta pääsee ajamaan mönkijällä tai moottorikelkalla. Myös Tahkon laskettelurinteet ovat lähellä.

    Tarvainen perheineen omistaa Lapinlahdella keskikokoisen metsätilan, jossa hän tekee muun muassa istutuksia ja raivauksia itse.

    Oman metsän hoidosta on hyötyä myös työelämässä, koska kokemuksen avulla on helpompi asettua metsänomistajan asemaan.

    Myös Tarvaisen lapset ovat olleet mukana metsänhoitotöissä.

    ”Erityisesti moottorisahatyöt ja koneet kiinnostavat heitä”, äiti kertoo.

    Tarvainen on mukana Pohjois-Ollikkalan kyläyhdistyksessä, joka järjestää monenlaisia tapahtumia. Hän näkee yhdistystoiminnan tärkeänä sivukylien elinvoiman kannalta.

    Työmaata on esimerkiksi nettiyhteyksien parantamisessa. Tarvaisen mukaan 3G-verkon alasajosta on paikoin koitunut ongelmia, sillä 5G ei toimi niin kattavasti ja osa sovelluksista pätkii.

    ”Parempi nettiyhteys mahdollistaisi paremmin etätyöt.”

    ”Parempi nettiyhteys mahdollistaisi paremmin etätyöt.”

    Nuorena Tarvainen harkitsi luokanopettajan uraa. Metsäala vei kuitenkin mennessään, eikä hän ole missään vaiheessa harkinnut alanvaihtoa.

    Moni asia on alalla muuttunut 20 vuodessa. Esimerkkeinä Tarvainen mainitsee luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisen.

    ”Siinä ollaan menty ehdottomasti hyvään suuntaan”, hän toteaa.

    Viime vuosina työntekoa on mullistanut niin etätyön yleistyminen kuin tekoälyn hyödyntäminen.

    Tekoälyä on sisäänrakennettuna monissa metsätalouden tietojärjestelmissä, jolloin sen käyttöä ei välttämättä edes huomaa.

    Tyttö-kissa on seurallinen ja haluaa olla perheen puuhissa mukana.
    Tyttö-kissa on seurallinen ja haluaa olla perheen puuhissa mukana. Kuva: Timo Villanen

    Parasta nykyisessä työssä ovat Tarvaisen mielestä hyvät työkaverit sekä mahdollisuus suunnitella työt itse.

    ”Vastuuta annetaan ja työt saa toteuttaa itsenäisesti.”

    Ikävin puoli on töiden hektisyys sesonkiaikaan, jolloin pitää tehdä nopeita ratkaisuja.

    ”Metsänhoito on kausiluonteista, erityisesti touko-kesäkuu on kiireistä aikaa. Toivoisin, että työ olisi tasaisempaa.”

    Työssään hän pyrkii kehittämään ammattitaitoaan jatkuvasti ja etenemään urallaan.

    Tulevaisuuden haaveenaan hän mainitsee matkan Brittiläiseen Kolumbiaan ja Kalliovuorille Pohjois-Amerikkaan.

    ”Siellä on mahtavan oloinen luonto ja metsät.”

    Katja Tarvainen

    Syntynyt Helsingissä mutta viettänyt valtaosan lapsuudestaan Vantaalla.

    Valmistunut metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

    Työskentelee operaatioasiantuntijana Metsä Groupilla.

    Palkittiin Metsäpäivillä Työyhteisön hyvänä tyyppinä.

    Asuu Lapinlahdella, perheeseen kuuluvat mies sekä 14- ja 16-vuotiaat pojat.

    Harrastaa koiran kanssa lenkkeilyä, marjastusta, sienestystä ja omien metsien hoitoa. Lemmikkeinä lisäksi kissa ja kaksi kania.

    Lisää aiheesta
    • Vähäisen lumen takia metsissä pääsee tänä vuonna hyvissä ajoin kiertelemään ja suunnittelemaan tulevia töitä, vinkkaa metsäasiantuntija Eemeli Taipale.

      Metsänhoito | ”Nyt on aika kulkea metsissä ja miettiä, mitä toimenpiteitä tarvitaan” – neuvoja opastaa metsänomistajia

      Tilaajalle
    • ”Päätin jo yläasteella, että minusta tulee maanviljelijä. Opettajat suosittelivat kympin tytölle muita aloja, mutta pidin pääni enkä ole katunut”, Riitta Torikka kertoo.

      Metsänhoito | Metsänomistaja Riitta Torikka, 51, haluaa siirtää vastuuta seuraavalle sukupolvelle hyvissä ajoin – ”Hienointa on se, jos tilanpito jatkuu omassa perheessä”

      Tilaajalle
    • ”Onpa muisteltavaa kiikkustuoliin”, puutarhuriksi valmistunut Jenna Laine kommentoi voittoaan Taitaja-kisojen viherrakentamisen sarjassa toukokuun alussa. Puutarhuriopinnoista jäljellä on enää valmistujaisjuhla ja valmistuvan opiskelijan puheen pitäminen.

      Piha ja puutarha | Jenna työskenteli hevosalalla, mutta jotain puuttui elämästä – kotiäitivuosina hän sai oivalluksen haaveammatistaan

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ”Työyhteisön hyvä tyyppi”
    työelämä
    Metsä Group
    Katja Tarvainen
    Lapinlahti
    Metsänhoito ja metsätalous
    Lapinlahti
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa