Pekka päätti 15 vuotta sitten jättää maatilan pyörittämisen − nyt puukontekijän tilauskirja on täynnä vuosiksi eteenpäin

Puukon hankintahan menee yleensä niin, että kaupan valikoimasta ostetaan omaa käyttöä ajatellen sopivin. Keiteleen Tossavanlahdessa asuvan yrittäjä Pekka Tuomisen tuotanto on tilaustyönä tapahtuvaa puukkojen, leukujen, metsästysveitsien ja tikareiden valmistamista.

”Kun saan puukon valmiiksi, panen siitä kuvan someen. Monesti juuri kuvan perusteella asiakkaat ottavat yhteyttä ja alamme yhdessä suunnitella juuri häntä tyydyttävää puukkoa”, Tuominen kertoo.

Innostus puukkoihin kumpuaa partiopoika-ajoilta. Muutettuaan 18-vuotiaana Liedosta Inariin ja opiskellessaan siellä eräoppaaksi, kurssiin liittyi puukon tekeminen. Tämän jälkeen puukot veivät miehen.

Vanhassa navetassa on erilliset osastot metallin hiontaan, työstöön ja orgaanisten materiaalien käsittelyyn. Varsinainen paja ahjoineen on erillisessä rakennuksessa. Kuva: Visa Vilkuna

Avioliiton myötä Tuominen ryhtyi vuosituhannen vaihteessa maitotilalliseksi ja lihakarjan kasvattajaksi Keiteleelle. Puukkojen teko kuitenkin jatkui mukavana harrastuksena tilanpidon ohella.

Eebenpuinen spiraalikahva ja hopeateräksinen terä ovat vaikuttava yhdistelmä. Kuva: Pekka Tuominen

Syvällinen perehtyminen puukkojen tekoon jatkui, ja vuonna 2007 Tuominen sai puukkosepän eli kisällin todistuksen. Kaksi vuotta myöhemmin hänelle myönnettiin harvinainen puukkoseppämestarin ammattinimike. Molemmat tutkinnot olivat opetusministeriön alaisia ja ne tehtiin varsin tiukoin vaatimuksin.

Kysyntä Suomen ulkopuolella lisääntyi, kun amerikkalainen puukko- ja veitsialan julkaisu teki Puukko-Pekasta ja hänen tuotteistaan jutun. Vuoden 2010 hujakoilla oli tehtävä ammatinvalinta. Maanviljelijä, joka harrastaa puukkojen tekoa, vai kokopäivätoiminen puukkoseppämestari. Valinta puukkojen puolelle näyttää tällä hetkellä oikeaan osuneelle, sillä tilauskirja täynnä noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin.

”Uskon vakaasti, ettei yksikään aito käsityöläinen Suomessa kykene elättämään itseään pelkästään kotimaisilla asiakkailla. Tämän takia olen kiertänyt kansainvälisillä messuilla ja näyttelyissä USA:ta myöten varsin ahkerasti”,Tuominen toteaa.

Peruspuukon tekemiseen Tuomiselta menee 8–10 tuntia, joten sitä ei millään pysty myymään satasella tai kahdella. Teräasetta asiakkaan kanssa suunniteltaessa hinta otetaankin varhaisessa vaiheessa puheeksi, jotta yllätyksiä ei tulisi kummalekaan.

Tuominen kertoo tehneensä erästä damascus-teräksistä pitkää tikaria kuukauden päivät. Pajalla oli näytillä noin 10 senttiä pitkä taittotikari, jonka kahva oli 0,2-millisillä kultasuikaleilla koristeltua mammutin syöksyhammasta ja metalliosat damascus-terästä. Hinta tälle huipputuotteelle oli 4000 euroa.

Tuominen tekee itse käyttämänsä damascus-teräksen kahdesta teräslaadusta. Molempien terästen hiilipitoisuuden on oltava vähintään 0,8 prosenttia, jotta terän karkaisu onnistuisi. Vuoron perään päällekkäin asetetut, nikkeliä sisältävät ja nikkelittömät teräslevyt liitetään yhdeksi ahjohitsauksessa. Tämän jälkeen teräslevyä taotaan, taitetaan ja taotaan halutut kerrat, jolloin teräslaadut kietoutuvat toistensa lomaan. Damascus-teräksen tunnusomaiset tummat ja vaaleat kuviot syntyvät valmiin terän happokäsittelyssä. Nikkeliä sisältävä teräs ei tummu, mutta nikkelitön menee mustaksi.

Puukot, veitset ja tikarit Tuominen valmistaa 13-millistä pyörökangesta. Isompiin leuku-tyylisiin teriin käytetään kuuden millin teräslevystä leikattua aihiota.

Aloitteleville puukon tekijöille Tuominen antaa yhden neuvon.

”Kannattaa käyttää kaupasta ostettavaa terästä, jonka koostumus on tarkasti selvillä. Äkeen piikeistä tai laakerikooleista saatavan teräksen kanssa saattaa tulla ongelmia ja innostus lopahtaa”, Tuominen muistuttaa.