Kuva: Timo Filpus
Vanhukset unohdetaan koteihinsa jopa vuosiksi erakoitumaan – ilmoitukset viranomaisille lisääntyvät
Ikäihmisen huono hygienia tai asunnottomuuden uhka voi herättää läheisten huolen.Tilaajalle
Kuva: Timo FilpusYli 65-vuotiaista tehtyjen huoli-ilmoitusten määrässä tapahtui heinäkuussa huolestuttava käänne Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Siun sotessa.
Aiemmin ikäihmisistä oli tehty huoli-ilmoituksia kuukaudessa noin 160–200, mutta viime kesänä määrä näytti nousevan pysyvästi noin 300:aan. Vanhuksista tehtiin Pohjois-Karjalassa viime vuonna yhteensä 2 576 huoli-ilmoitusta.
Erityisesti eri taloudessa asuvien läheisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemät ilmoitukset lisääntyivät viime vuonna. Viranomaisella on velvollisuus tehdä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta, jos ihminen on esimerkiksi kykenemätön huolehtimaan itsestään.
Hyvinvointialueen terveydenhuollon työntekijöitä muistutettiin viime vuonna ilmoitusvelvollisuudesta, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tarja Husso Siun soten gerontologisesta sosiaalityöstä
”Huoli-ilmoituksia tehneet läheiset ovat puolestaan voineet kokea iäkkään henkilön tilanteiden ratkaisemisen liian haasteellisina ja pyytävät apua huoli-ilmoituksen kautta” Husso sanoo.
Ilmoitusten määrä näyttää kasvavan myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Varhassa. Viime vuonna yli 65-vuotiaista tehtiin 7 876 huoli-ilmoitusta.
”Kasvua selittää sähköisen ilmoituslomakkeen käyttöönotto. Iäkkäiden määrä on myös kasvussa, ja lisäksi kotona asutaan yhä pidempään ennen siirtymistä esimerkiksi ympärivuorokautiseen hoitoon”, kertoo gerontologisen sosiaalityön päällikkö Pinja Aaltonen Varhasta.
Vuonna 2020 ikääntyneistä ihmisistä tehtiin koko Suomessa yhteensä 12 000 huoli-ilmoitusta. Järjestelmä oli silloin vasta alkuvaiheessa, joten ilmoitusten määrä on viime vuosina luultavasti kasvanut entisestään.
”Ihmisten on annettu jopa vuosien ajan erakoitua omiin koteihinsa, eikä kukaan ole puuttunut tilanteeseen.”
Ylivoimaisesti suurin syy huoli-ilmoitukseen Siun soten alueella on se, ettei vanhus pysty huolehtimaan edes perustarpeistaan.
”Vanhuksella voi olla puutteita hygieniassa tai ravitsemuksessa. Hän ei ehkä käytä lääkkeitä tai käyttää niitä väärin”, Husso kuvailee.
Seuraavaksi yleisimpiä syitä huoli-ilmoitukseen ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat, kaatuilu, huonot asuinolot, omaishoitajan väsyminen sekä taloudellinen hyväksikäyttö. Usein ihminen kärsii monesta asiasta.
”Muistiongelmat näkyvät isosti. Vanhuksella voi olla myös harhaisuutta tai muita hoitamattomia sairauksia”, Husso sanoo.
Pinja Aaltonen Varsinais-Suomesta lisää, että ilmoituksissa kerrotaan asunnottomuuden uhasta, taloudellisesta tilanteesta sekä iäkkäiden kokemasta lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta.
Siun soten Husso pitää huolestuttavana, että yhä useamman vanhuksen tilanne on mennyt äärettömän huonoksi ennen kuin heille päästään tarjoamaan apua.
”Ihmisten on annettu jopa vuosien ajan erakoitua omiin koteihinsa, eikä kukaan ole puuttunut tilanteeseen.”
Joskus ilmoittajasta saattaa tuntua siltä, ettei huoli-ilmoituksesta ole ollut mitään hyötyä, sillä tietosuojan vuoksi asian etenemisestä ei voida kertoa ilmoittajalle.
”Voi myös olla, että vanhus ei pääse heti palvelun piiriin vaan jää jonoon. Palveluihin pääsy on kiristynyt paljon”, harmittelee erityisasiantuntija Päivi Tiittula Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:stä.
Kiireellisissä tapauksissa ei kannata jäädä huoli-ilmoituksen varaan, sillä sen kautta apu tulee aikaisintaan päivien päästä. Jos esimerkiksi vanhus harhailee ulkona liian vähissä vaatteissa, kannattaa tilanteeseen puuttua heti esimerkiksi soittamalla hätänumeroon.
Hyvinvointialueet vastaavat huoli-ilmoituksista, joten ohjeet ilmoituksen tekemiseen vaihtelevat alueittain. Yhteistä, kansallista järjestelmää ei ole tällä hetkellä tekeillä, johtava asiantuntija Teija Hammar THL:stä sanoo.
Tarkempia tilastoja huoli-ilmoituksista saadaan lähivuosina, kun sosiaalihuollon tietoja viedään Kanta-järjestelmään. Silloin on nykyistä helpompi tarkastella muun muassa sitä, missä päin Suomea huoli-ilmoituksia tehdään ja minkälaisista tapauksista.
Kuva: Timo FilpusMilloin huoli-ilmoitus kannattaisi sitten tehdä?
”Joskus voi olla vaikea keskustella suoraan läheisen tai naapurin kanssa, vaikka olisi tästä huolissaan. Silloin voi tehdä huoli-ilmoituksen, ja prosessi lähtee eteenpäin”, THL:n Hammar sanoo.
Tiittula Valli ry:stä neuvoo kiinnittämään huomiota muutoksiin ihmisten käytöksessä. Huoli saattaa olla aiheellinen, jos naapuri esimerkiksi jää toistuvasti ulos unohdettuaan avaimet kotiin.
”Jos ihmisen kyky selviytyä arjesta selkeästi heikentyy, hän ei saa riittävää apua eikä osaa hoitaa omia asioitaan, kannattaa puuttua asiaan vaikka huoli-ilmoituksella.”
Huoli-ilmoitusta ei pidä jättää tekemättä siksi, että se jännittää.
”On tärkeää ymmärtää, että huoli-ilmoitus on yksi tapa tavoittaa ihmisiä, jotka hyötyvät avusta. Huoli-ilmoitus tarkoittaa hyvää”, Tiittula sanoo.
Älä jätä ketään yksin
Akuutissa tilanteessa pyri keskustelemaan ikääntyneen henkilön kanssa ja selvittämään, kuka hän on. Soita 112 tai alueen sosiaalipäivystykseen.
Ei-kiireellisessä tilanteessa kannattaa keskustella ikääntyneen tai tämän läheisten kanssa.
Jos asia ei etene, voi tehdä huoli-ilmoituksen hyvinvointialueen viranomaisille. Ilmoitusta varten kannattaa selvittää henkilön nimi, ikä sekä osoite tai ainakin asuinalue, jotta hänet voidaan tavoittaa.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös anonyymisti tai vaikka vanhuksen nimi ei olisi tiedossa. Ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä.
Viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa sosiaalitoimelle, jos henkilön arjessa pärjäämisestä herää huoli.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
