

Työhuoneeseen on laskeutunut pimeys. Se ei johdu iltapäivän hämärästä vaan siitä, että ikkunan edessä roikkuu rullaverho ja sälekaihtimet. Ne on hankittu Reino Asikaisen kotiin, jotta sähkölasku olisi pienempi.
Lämpöä eristävästä rullaverhosta on hyötyä kesälläkin, sillä se estää asuntoa lämpenemästä.
Samanlaiset verhot ovat Asikaisen ja hänen vaimonsa Tuulan omakotitalon jokaisessa ikkunassa – myös mökillä.
”Olen lukenut tutkimuksen, että jos on ikkunassa on kolme ikkunaruutua, niiden rullaverho vastaa lämmöneristyskyvyltään neljättä ikkunaruutua”, Asikainen kertoo.
76-vuotias eläkeläinen miettii jatkuvasti, miten asumisen ja elämisen kuluissa saisi säästettyä.
”Ei sitä rahaa hirveästi ole, vaikka olisi kohtuullisen hyvä eläke”, hän tuumii.
Asikainen on harjaantunut sähkön säästämisessä. Talvella lämpiää kaakeliuuni päivittäin. Talossa ja mökillä on suorasähkölämmitys.

Asikainen asuu vaimonsa kanssa yli sata neliöisessä omakotitalossa Kontiolahdella Pohjois-Karjalan maakunnassa lähellä itärajaa. Keltainen puutalo on rakennettu vuonna 1974.
Kiinteistöön kuuluu myös 60 neliön varastotilat ja kolmipaikkainen autokatos.
Lisäksi pariskunnalla on 2005 rakennettu mökki Kontiolahden Latvajärvellä.
Asikaisen mukaan joulukuulta 2024 kertynyt sähkölasku omakotitalosta oli noin 524 euroa ja kesämökistä 179 euroa.
Reino Asikainen pärjää hyvin omakotitalossaan. Hän tekee lumityöt, hiekoittaa pihapiirin ja hakkaa halot yhdessä vaimonsa kanssa.
”Lumen kolaus on hyvää hyötyliikuntaa, mutta sitten kun emme enää jaksa, ostamme sähkökäyttöisen lumilingon. Nytkin tarvittaessa lainaamme pojan perheeltä lumilinkoa.”
Asikainen kehuu alueen huolellisesti hoidettuja ja hiekoitettuja teitä. Hänen mielestään on tärkeää antaa kunnalle hyvää palautetta ja tarvittaessa kritiikkiä.
”Jos ei ole aurattu tai hiekoitettu hyvin, laitan viestiä tai sähköpostia kunnan tekniseen toimistoon. Se on aina auttanut.”

Asikainen suuntaa jo monesti aamuviideltä päivän ensimmäiselle lenkille. Hän tykkää kävellä jalkakäytävillä ja metsäpoluilla.
Samalla hän kuuntelee kuulokkeista Ylen Hartaita säveliä -ohjelmaa ja aamuhartauden.
Kuntonsa mies kokee hyväksi, mutta hän huomaa väsyvänsä herkemmin kuin ennen.
”Siksi ikäihmisille on äärimmäisen tärkeää, että käy liikkumassa ja kehittää lihasvoimaa. Ei saa jäädä sohvan pohjalle makaamaan.”
Asikainen liikkuu omalla autolla kauppaan ja asioille. Jos ajokortti lähtisi, liikkuminen onnistuisi bussilla ja taksilla.
Hän on tyytyväinen siitä, että julkinen liikenne pelaa Kontiolahdella sujuvasti. Lehmossa bussi kulkee tunnin välein kirkonkylälle ja Joensuuhun.
”Ei sitä rahaa hirveästi ole, vaikka olisi kohtuullisen hyvä eläke.”

Asikaista harmittaa, että asumismenot ovat vain nousseet. Tämä tekee ikäihmisten asumisen vaikeammaksi, kun toive olisi asua tutussa ympäristössä elämän loppuun saakka.
Asikainen kertoi ensimmäisenä Pielisjokiseutu-lehdelle (12/2024) laskeneensa oman kodin sähkönkulutuksen ja muut kustannukset talvella 2023 neljän kuukauden ajalta.
”Energian osuus oli 39 prosenttia ja 61 prosenttia muita kuluja. Muihin kuluihin kuului sähkövero, arvonlisävero, perusmaksut ja siirtomaksut. Lisäksi omakotitaloasujan maksettavaksi tulevat myös vakuutus- ja jätemaksut sekä kiinteistövero.”
Asikaisen mukaan vuonna 1974 omiin energiakustannuksiin kuului vain kertamaksu sähköverkkoon liittymisestä ja energiaveloitus joka kuukausi. Silloin sähkölasku oli merkittävästi pienempi.
”Maaseudulla on korkeat sähkön siirtokustannukset. Sähkönsiirtomaksut ja -verot on keksitty jälkikäteen, ja ne ovat tehneet elämisen kalliimmaksi”, hän lausuu.
Asikainen ehdottaa, että sähköyhtiöiden pitäisi puolittaa sähkönsiirtomaksu omakotitaloista sekä poistaa arvolisävero asumissähköltä tai ainakin sähkövero.
Kontiolahden omakotiyhdistys valitsi Asikaisen vuoden 2024 omakotitaloasukkaaksi.
Asunut reilut 50 vuotta omakotitalossa Lehmon taajamassa Kontiolahdella vaimonsa Tuulan kanssa.
Syntynyt Rääkkylässä 1948.
Kahden pojan isä ja 7-vuotiaan lapsenlapsen ukki.
Käynyt maamieskoulun Ilomantsissa.
Tehnyt työuransa osastopäällikkönä ja myyntipäällikkönä muun muassa Joensuun Keskolla ja Hansalla, Saastamoinen yhtymässä, Tukkumannissa, Suomen Sparissa, Wihuri konsernilla ja Metro-tukussa.
Harrastaa kävelyä, hiihtoa, kuntosalia ja kirjoittamista.
Motto: Kiitollisuus ja positiivisuus parantavat elämänlaatua.
Asikainen toivoo, että hän saisi asua omassa kodissa niin kauan kuin mahdollista.
Yhteiskunnan on hänen mukaansa huolehdittava, että ikäihmiset pärjäävät kodeissaan lähes elämänsä loppuun saakka.
”Olen huono kotiutumaan uusiin paikkoihin. Olen nähnyt kohtaloita, että kun ikäihminen on muuttanut pitkäaikaisesta kodistaan uuteen paikkaan, hän ei ole osannut toimia siellä lainkaan. Kyllä tässä tulee mietittyä elämän rajallisuutta”, hän pohtii.
Asikainen korostaa, että ikäihmiset ovat kunniakansalaisia, veronmaksajiakin.
”Ikäihmisiä pitää kohdella hyvin ja hoitaa meidät kunnialla elämän loppuun asti. On hirmuisen tärkeää, että elämäntyön jälkeen saamme kohdata arvokkaan lopun.”

Remonttitarpeita on jonkin verran. Asikaisen mukaan vanhaan taloon saisi helposti upotettua kymppitonneja, mutta isoja perusremontteja ei enää tehdä.
”Sadevesiputkia pitäisi vähän uusia. Varmaan pari tonnia siihen menee, kun itse laitan ne ensi kesänä.”
Myös asvalttia pitäisi pinnoittaa uudestaan.
Kattoremontti tehtiin taloon 20 vuotta sitten. Silloin kunnostettiin myös verantoja ja uusittiin uunit. Samalla tehtiin kolmen auton autokatos ja parveke.
Kaikki remontit on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija, ja Asikainen on ollut niihin tyytyväinen.
”Toki olen itse on ollut remonteissa ja rakentamisessa joka paikan höylänä, lautapoikana ja maalarina”, hän muistelee.
Asikaisen mukaan rakennusmestari suositteli kattoremontin yhteydessä, että talon ja autotallin oviaukoista tehtäisiin mahdollisimman esteettömät, jotta niistä pääsisi liikkumaan tarvittaessa rollaattorilla. Raput poistettiin ja kynnykset madallettiin.
Näin tehtiin, ja se oli fiksu ratkaisu tulevaisuuden varalle.
Ikäihmisiä pitää kohdella hyvin ja hoitaa meidät kunnialla elämän loppuun asti.

Asikainen on joutunut pohtimaan elämän rajallisuutta syvemminkin. Hän sairastui aggressiiviseen eturauhassyöpään kymmenen vuotta sitten. Leikkaus ja sädehoidot ovat onneksi auttaneet.
Asikaisen mukaan hänen vointinsa on tällä hetkellä mainio.
”Ilman hyvää terveydenhuoltoa en olisi hengissä. Olen kiitollinen hyvistä hoidoista. Tällä hetkellä terveyspalveluverkosto toimii hyvin, mutta uhkana on, miten se toimii jatkossa.”
Rukouksesta ja mietiskelystä on tullut hänelle myös hyvin tärkeää. Lähes joka sunnuntai hän suuntaa jumalanpalvelukseen vaimonsa kanssa.
”Se on hirveän tärkeää, että pystyy turvautumaan johonkin. Usko on antanut selkärangan asioille.”