Avustussumman suuruudesta sopivat keskenään leski ja kuolleen puolison perilliset, usein lapset. Kuva: Timo Heikkala
Avoliitossa oleva ei peri mitään puolison kuoltua, mutta tietyissä tilanteissa leski voi saada rahaa
Avoliitossa oleva ei peri mitään omaisuutta, jos puoliso sattuu kuolemaan. Yhteiset lapset tai yli viiden vuoden yhdessä asuminen voivat kuitenkin tietyissä tilanteissa tuoda rahaa leskelleTilaajalle
Avoleskelle voidaan maksaa kuolinpesästä avustusta esimerkiksi tilanteessa, jossa leski on ollut työtön ja kuollut puoliso on ollut työelämässä. Kuva: Jaana KankaanpääMT julkaisee kesällä uudelleen viime kesän luetuimpia juttujaan. Tämä on yksi niistä.
Avoliitossa olevan senioriparin kannattaa laatia testamentti siitä, että kuoleman jälkeen avoleski saa jäädä asumaan puolisonsa asuntoon. Ilman testamenttia avoliitossa olevalla leskellä ei ole nimittäin minkäänlaista oikeutta jäädä asumaan kuolleen puolison asuntoon.
Näin neuvoo seinäjokinen juristi Ellinor Sundqvist lakitoimisto Arvolexistä. Sundqvistin erikoisosaamiseen kuuluvat perhe- ja jäämistöoikeus. Arvolex on entinen Maanomistajien arviointikeskus.
”Testamenttiin kannattaa kirjata asumisoikeus avopuolisolleen, jotta voidaan turvata hänen oikeutensa asua puolison asunnossa myös kuoleman jälkeen”, Sunqvist neuvoo.
Avoliitossa oleva ei peri mitään omaisuutta, jos puoliso sattuu kuolemaan.
Omalle avopuolisolleen voi kuitenkin testamentata mitä tahansa omaisuutta, esimerkiksi auton, metsää, rahaa tai muita kiinteistöjä.
”Vaikka kuollut olisikin testamentannut koko omaisuutensa avopuolisolleen, niin lapset saavat aina vaatia lakiosansa. Se on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Mikäli kuolleella olisi esimerkiksi kaksi lasta, yksi lapsista saisi 25 prosenttia perinnöstä, toinen lapsi saisi 25 ja avoleskelle tulisi 50 prosenttia omaisuudesta.”
Mitä pidempään parisuhde on kestänyt, sitä isomman rahasumman leski saattaa saada avopuolisonsa kuoleman jälkeen.
Avoleskelle voidaan joissakin tapauksissa maksaa kuitenkin rahallista avustusta, jos on yhteisiä lapsia tai on asuttu yhdessä viisi vuotta. Avustussumman suuruudesta sopivat keskenään leski ja kuolleen puolison perilliset, usein lapset. Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä, asia pitää viedä pesänjakajan ratkaistavaksi.
Avustuksen suuruuteen vaikuttavat Sundqvistin mukaan avopuolison ikä, taloudellinen tilanne ja parisuhteen kesto. Mitä pidempään parisuhde on kestänyt, sitä isomman rahasumman leski voi saada avopuolisonsa kuoleman jälkeen.
”Jos on esimerkiksi asuttu yhdessä yli 5 vuotta, niin avustusta voi saada, jos lesken toimeentulo on avopuolison kuoleman myötä heikentynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että leski on ollut riippuvainen varakkaan puolisonsa toimeentulosta. Avustus tulee kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jos kuollut puoliso on käynyt töissä mutta leski ei ole ollut työelämässä”, Sundqvist kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
