Hyvin tehty avioehto suojaa puukauppatuloja, mutta yksi virhe voi vaarantaa omaisuutesi
Kaikissa avioehtosopimustilanteissa kannattaa muistaa, että toisen omaisuuteen ei kannata laittaa omaa aikaansa tai rahaansa, muistuttaa lakimies Elina Lindvall.Tilaajalle
Metsäpalstojen pirstomista osituksessa kannattaa välttää, mutta tietyissä tilanteissa niiden jakaminen on aiheellista. Kuva: Jaana KankaanpääHyvin tehty avioehto suojaa omaa metsäomaisuutta ja esimerkiksi puukauppatuloja.
Mutta jos omien avio-oikeuden ulkopuolisten tulojen päästää sekoittumaan avio-oikeuden alaisiin varoihin, ei avioehto suojaa puukauppatulojakaan.
Avio-oikeuden alaiset varat tarkoittavat puolisoiden yhteistä omaisuutta, kuten metsää, kiinteistöjä ja pankkitilillä olevia rahoja, jotka huomioidaan avioeron osituksessa.
Jos esimerkiksi on rahoittanut avioliiton aikana merkittävästi yhteistä asuntoa oman metsänsä avio-oikeuden ulkopuolisilla hakkuutuloilla, ovat omat rahat sekoittuneet yhteiseen omaisuuteen.
”Silloin, puukauppatulojen erottaminen osituksessa ja erottelussa ei ole enää välttämättä mahdollista”, huomauttaa päälakimies Elina Lindvall Maanomistajien Arviointikeskuksesta.
”Hyvä avioehtosopimus on jokaiselle erilainen. Siksi se pitää suunnitella ja laatia ammattilaisen kanssa, joka osaa tähdentää sen, että avio-oikeuden ulkopuoliset varat täytyy pitää erillään muista varoista, jos se on puolisoiden tavoite.”
Mikäli avioehtoa ei ole, molempien omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan tasan molemmille. Silloin metsäomaisuuskaan tai mitkään omat rahat eivät ole turvassa.
”Kaikissa avioehtosopimustilanteissa pitää muistaa, että toisen omaisuuteen ei kannata laittaa omaa aikaansa tai rahaansa. Pitää muistaa elää avioehtosopimuksen mukaan ja huolehtia oman varallisuutensa kerryttämisestä.”
Metsätilan pirstomista kannattaa välttää avioeron osituksessa. Joskus metsäpalstojen jakaminen on kuitenkin aiheellista.
”On tilanteita, joissa maatilaan kuuluu useita kiinteistöjä ja metsäpalstoja. Näistä joku voidaan antaa tasinkona rahan sijasta. Esimerkiksi jos jokin metsätila on hyvin kaukana muista palstoista, voi olla järkevää antaa se tasinkona”, Lindvall sanoo.
Jos metsätilan antaa esimerkiksi lapselle lahjana tai perintönä, kannattaa lahjakirjaan ja testamenttiin kirjoittaa, ettei lahjan tai perinnön saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta annettavaan omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon, esimerkiksi metsästä tulleeseen tuottoon.
Monelle vanhemmalle tulee Lindvallin mukaan yllätyksenä, että lahjana annettu metsäkiinteistö kuuluu myös lapsen ex-puolisolle, mikäli sitä ei ole testamentin kirjauksilla estetty.
”Jos on saanut perinnöksi avio-oikeudesta vapaata metsää ja tehnyt puukauppaa, niin ne tulot kannattaa sijoittaa muuhun kuin yhteistalouteen. Muuten rahat sotkeutuvat yhteen ja on vaikea tietää, mitä rahoille käy”, Lindvall neuvoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
