
Kun metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen, moni luopuja suunnittelee lahjoittavansa tilan lapsilleen. Suunnitelma ei useinkaan perustu huolelliseen vaihtoehtojen arviointiin ja laskelmiin, vaan kyse on periaatteesta. Omalta lapselta ei haluta pyytää maksua.
Vaikka ajatus on kaunis, Metsä Groupin spv-asiantuntija Markku Juuso kehottaa harkitsemaan asiaa toisenkin kerran. Monessa tapauksessa kauppa on sekä luopujalle että jatkajalle lahjoitusta mielekkäämpi vaihtoehto.
”On tärkeää, että sukupolvenvaihdoksessa otetaan huomioon myös luopujan etu. Usein etenkin silloin, kun eläke on pieni, puukauppatulot ovat merkittävässä roolissa, kun pitää rahoittaa yllättäviä kulueriä, esimerkiksi remontteja. Yllättäviä tilanteita voi tulla eteen myös sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Miten rahoitus järjestyy, jos metsän tuomaa taloudellista turvaa ei enää ole?”
Kun sukupolvenvaihdos toteutetaan kaupalla, kauppahinta jää myyjälle pesämunaksi ja turvaksi pahan päivän varalle.
Tilaa ei ole pakko myydä käyvästä arvosta, vaan kauppahinnan voivat ostaja ja myyjä vapaasti sopia keskenään. Heidän on kuitenkin syytä ymmärtää tästä mahdollisesti aiheutuvat veroseuraamukset.
”Luopujan kannattaa arvioida oma tuleva rahantarpeensa ja mitoittaa kauppahinta sen mukaan. Myös metsän kehitysluokkajakaumalla ja tulevilla hakkuutuloilla on suuri merkitys kauppahintaa mietittäessä”, Juuso sanoo.
Juusolla on tapa kiteyttää lahjalla toteutetun ja kaupalla toteutetun metsätilan sukupolvenvaihdoksen erot seuraavasti: Lahja on nopea ja helppo, mutta veroja joutunee maksamaan enemmän kuin kaupassa. Kauppa on monimutkainen ja vaatii suunnittelua, mutta verotuksellisesti se on usein lahjaa tehokkaampi.
”Lahjasta ei koskaan synny luopujalle veroseuraamuksia. Lahjan saaja sen sijaan maksaa lahjaveroa sitä enemmän, mitä arvokkaammasta lahjasta on kyse. Koska kyseessä on vastikkeeton saanto, lahjan saaja ei myöskään saa vähentää verotuksessaan mitään sukupolvenvaihdokseen liittyviä kuluja.”
Tietyissä tilanteissa ja omaisuuserissä kauppa on myyjälle luovutusvoittoverovapaa. Kun kauppa tehdään lähisukulaisten kesken eli jos tila myydään esimerkiksi veljelle, sisarelle, lapselle, lapsenlapselle, velipuolelle tai sisarpuolelle, myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, mikäli hän on omistanut tilan yli 10 vuotta.
Jos metsän lisäksi sukupolvenvaihdoksessa siirtyy muitakin omaisuuseriä, kuten peltoa tai asuinrakennus, näiden tilanne on tutkittava erikseen tarkasti.
Metsätilan kauppahinnan määrityksessä keskeinen luku on 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Mikäli kauppasumma ylittää kyseisen arvon, kaupassa ei synny ostajalle verotettavaa lahjaa. Jos kauppasumma alittaa kyseisen arvon, verotettava lahja syntyy ja lahjavero lankeaa ostajan maksettavaksi. Tilanteesta riippuu, kumpi kauppatapa on kannattavampi.
Käypä arvo puolestaan on se arvo, jonka tilasta todennäköisesti saisi avoimilla markkinoilla.
”Oleellista on huomata, että käypä arvo ei ole jotakin, minkä myyjä ja ostaja voivat keskenään sopia. Jos käypä arvo on arvioitu liian alas, verottaja voi korjata sitä, jolloin kauppa muuttuukin liian alhaisen kauppahinnan myötä lahjanluonteiseksi kaupaksi”, Juuso muistuttaa.
Verottajan noudattamat arvostamisen perusteet on kirjattu Verohallinnon ohjeeseen Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa. Epävarmoissa tilanteissa Juuso suosittelee pyytämään verottajalta ennakkopäätöksen asiasta.
Ostajalle kauppa on kannattava sukupolvenvaihdoksen tapa siksi, että sen myötä hänelle syntyy oikeus metsävähennykseen. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta eli kauppahinnasta ja muista kauppaan liittyvistä kuluista.
Metsävähennyksen ansiosta ostaja voi myydä puuta verovapaasti vähennyksen suuruisella summalla. Esimerkiksi 100 000 euron puukauppatulosta metsävähennyspohja on 60 000 euroa, jolloin pääomaveroa on maksettava vain 40 000 eurosta.
Metsävähennyksen käyttämisessä ei ole ajallista takarajaa, joten siitä on ostajalle hyötyä myös tulevaisuuden hakkuissa. Lahjan tai perinnön perusteella metsävähennyspohjaa ei muodostu.
Vuositasolla metsävähennystä voi käyttää enintään 60 prosenttia puunmyyntituloista. Pienin mahdollinen yhden verovuoden metsävähennys on 1 500 euroa.
Lähisukulaisten välisissä kaupoissa kauppahinta voi olla osin tai kokonaan korotonta lainaa ja velan maksuaika useita vuosia. Velkakirjan ja -järjestelyn on kuitenkin oltava realistinen.
”Velkakirjan on rinnastuttava pankkilainaan. Ei niin, että laaditaan kertalyhennyslaina, joka erääntyy maksettavaksi vaikkapa vasta 20 vuoden kuluttua. Silloin ollaan kaltevalla pinnalla.”
Velkakirjaan kirjataan ylös, miten ja millä aikataululla velkaa lyhennetään. Tositteet lyhennyksistä Juuso neuvoo säilyttämään huolellisesti.
Velka rinnastuu pankkilainaan siinäkin mielessä, että velan antaja voi myöntää velalliselle lyhennysvapaata. Lyhennysvapaa tarkoittaa taukoa lainan takaisinmaksussa, mikä käytännössä merkitsee laina-ajan pitenemistä.
Lainanantaja voi myös antaa lyhennyserää vastaavan summan lahjaksi. Tällöin lahjasta tehdään lahjaveroilmoitus verottajalle ja lahjan saaja maksaa lahjaveron. Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, mikäli lahjoituksen arvo ei kolmen vuoden aikana ylitä 4 999 euroa.
Se, että tila luovutetaan sukupolvenvaihdoksessa kaupan kautta, ei edellytä koko summan tai edes käsirahan maksamista kaupantekohetkellä. Juuso kuitenkin suosittelee, että osa kauppasummasta maksetaan kaupanteon yhteydessä.
”Käsiraha tuo ostajan osalta kauppaan ryhtiä ja jämäkkyyttä. Maksamalla ostaja sitoutuu siihen, että raha todellakin liikkuu ostajan ja myyjän välillä.”
Velkaa lyhennetään useimmiten metsästä saatavilla puukauppatuloilla, jotka metsävähennyksen ansiosta ovat ostajalle edullisemmin verotettuja kuin ne olisivat myyjälle.
Koska kauppa on useissa tapauksissa myyjälle kokonaan luovutusvoittoverovapaa, myyjän ei tarvitse ilmoittaa käsirahaa eikä myöhemmin tehtyjä velan lyhennyksiä omassa verotuksessaan. Ostaja puolestaan ei ilmoita lyhennyksiä metsätalouden menoina, koska ne vähennetään metsävähennyksen kautta.
1. Kiinteistöllä sijaitseva asuinrakennus katsotaan luovutusvoittoverovapaaksi vain silloin, jos myyjä on omana omistusaikanaan asunut rakennuksessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
2. Luovutusvoittoverovapaa kauppa edellyttää sitä, että maa- ja metsätaloutta on harjoitettu omaan lukuun. Vuokraviljely ei täytä verovapauden ehtoja.
3. Mahdolliset tontit tai tuulivoimakohteet nostavat tilan käypää arvoa, joten ne on otettava huomioon käyvän arvon määrittämisessä ja sitä kautta metsätilan hinnoittelussa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 11/2022.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
