Metsäomaisuudesta kannattaa kriisiaikoina pitää kiinni

Koko maailmassa eletään poikkeusaikaa, ja tämä näkyy myös osakemarkkinoilla. Keskeiset osake­indeksit ovat laskeneet kymmeniä prosentteja huippuarvoistaan. Suomessa talouden pyörät ovat hidastuneet tuntuvasti, ja jopa kaksi kolmasosaa yrityksistä turvautuu lomautuksiin tai irtisanomisiin.

Elinkeinoelämän tutkimus­laitos Etla laati maaliskuun puolivälissä kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Ensimmäisessä perusskenaariossa Suomen bruttokansantuote olisi supistunut runsaat kolme prosenttia, minkä jälkeen oltaisiin päästy takaisin hitaalle kasvu-uralle.

Maaliskuun lopussa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus kertoo, että talouden näkymät ovat muuttuneet aiempaa synkemmiksi.

”Talouskehityksen perus­skenaariossamme Suomen brutto­kansantuote supistuisi tänä vuonna viisi prosenttia. Toisella vuosineljänneksellä eli huhti-kesäkuussa talous supistuisi jopa yli kymmenyksen mutta alkaisi kasvaa taas sen jälkeen”, Lehmus selvittää.

Hän kuitenkin korostaa, että laskelmien epävarmuus on erittäin suurta, eikä tilastotietoa Euroopan tai Yhdysvaltojen reaalitalouden kehityksestä ole vielä olemassa. Etla päivittää Suomen ennusteluvut toukokuun loppuun mennessä.

Epidemian pari ensimmäistä kuukautta uidaan siis syvissä vesissä, mutta sen jälkeen alkaa todennäköisesti helpottaa. Loppukesästä voidaan nähdä jo vahvaa elpymistä.

Suhdannekehitys noudattaa todennäköisesti V- tai U-käyrää, jossa jyrkkää laskua seuraa kohtalaisen nopea elpyminen, vaikka käyrän oikeanpuoleinen sakara hieman laahaisi perässä.

”Tilanne on erikoislaatuinen, sillä näin vakavaa pandemiaa ei ole nähty sitten espanjantaudin. Talouden ja politiikan päättäjät sekä keskuspankit ovat kuitenkin reagoineet nopeasti ja päättäneet radikaaleista toimista talouden elvyttämiseksi”, Lehmus sanoo.

On kuitenkin erittäin vaikea ennakoida, millaisia pysyvämpiä muutoksia kriisistä seuraa. Muutoksia voi tulla muun muassa alihankinta- ja arvoketjuihin. Mikäli niiden toimintahäiriöt jatkuvat pidempään, on mahdollista, että ketjut tulevat muuttumaan.

Yksi osa muutosta voi olla uudenlainen aluekehitys, joka pyrkii vähentämään globaalisti hajautuneisiin ketjuihin liittyviä riskejä.

Tämä voisi tarkoittaa ketjujen muodostumista maanosittain. On myös mahdollista, että alueellistuminen tapahtuisi ainakin osin myös maatasolla. Tällöin rajojen sulkemiset eivät jatkossa olisi yhtä suuri riski­tekijä tuotannolle.

Toisaalta on mahdollista, että hyvien aikojen taas koittaessa tuotanto saattaa siirtyä takaisin edullisempien kustannustason maihin.

”Keskeistä tässä kaikessa on kesto. Jos kriisi pitkittyy, on mahdollista, että se muuttuu systeemitason kriisiksi. Systeemitason kriisissä yrityksille aiheutuisi pysyviä vaurioita, mikä merkitsisi todennäköisesti euroalueella myös pankkikriisiä ja poliittista kriisiä”, Lehmus pohtii.

Metsän omistamisen kannalta taloustilanne ei ole suurestikaan muuttunut. Metsäomaisuus ei ole volatiili eli voimakkaasti heilahteleva sijoitusmuoto, eikä metsätuotteiden hinta todennäköisesti vaihtele kovin nopeasti.

Metsäomaisuudesta samoin kuin muusta kiinteästä omaisuudesta kannattaa kriisiaikoina pitää kiinni, ja samalla pitää pää kylmänä.

”Kriisiaikoina kiinteä omaisuus on turvallista omaisuutta”, huomauttaa Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Antti Pajula. Hän muistuttaa, että metsätilojen kysyntä ja hinta ovat olleet nousussa koko 2000-luvun ajan, ja alalla on ollut jopa myyjän markkinat.

Puun hinta tietysti muuttuu suhdanteiden mukaan, mutta todennäköisesti hinta laskee. Hintavaikutuksia tulla myös viiveellä, jos lama pitkittyy.

Sellun kysyntä on noussut pehmopaperin ja pakkauskartongin kysynnän kasvun myötä, mutta sahoilla voi olla ongelmia. Vaikeuksissa ovat myös puunkorjuuyritykset.

Pellervon taloustutkimus ennustaa, että sahatavaran huhti-­kesäkuun vientinäkymät Eurooppaan ovat heikot, koska rakentaminen on monessa Euroopan maassa lähes seisahtunut. PTT:n mukaan hakkuumäärä vähenee tänä vuonna erityisesti uudistusleimikoiden korjuussa, kun sahatavaran tuotanto laskee ainakin alkuvuoden ajan.

Etelä-Suomessa maa ei ole monin paikoin jäätynyt tänä talvena lainkaan, eikä metsään ole päässyt raskailla koneilla. Niinpä kesäkorjuuleimikoille on kysyntää.

”Kesää kohden leimikoista näyttää olevan kova kysyntä, mikä vaikuttaa myös hintaan”, Pajula toteaa.

Nyt ei ole mitään syytä pysäyttää metsänhoitotöitä, päinvastoin. Keväällä on hyvä aika raivaus- sekä metsänviljelytöille. Metsässä, jossa monesti työskennellään yksin, ei myöskään ole tartuntariskiä.

Jos joutuu lomautetuksi, metsässä on monenlaista tekemätöntä työtä kuten metsänhoitoa, polttopuiden tekoa ja istutusta. Ja jos ei itse pääse tekemään metsätöitä, apua löytyy metsätalouden ammattilaisilta.

”Myös Kemera-tukea kannattaa hakea, sillä rahaa on vielä valtion budjetissa”, Pajula muistuttaa.

Mikäli eri ikäryhmiä ja alueita koskevat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sen sallivat, nyt on hyvä mahdollisuus perehdyttää nuorempaakin polvea suvun metsään ja metsänhoitoon. Termospullot ja raivaussahat mukaan ja metsään!

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/20.