

Kaupunkien tai kylien vanhat puutalot alkavat olla nähtävyyksiä etenkin siellä, missä niitä on useampia samalla alueella.
Pohjois-Karjalan Puu-Juuka on yksi harvoista yhtenäisenä säilyneistä suomalaisten kirkonkylien puutaloalueista ajalta ennen sotia.
Talot ovat valtaosin peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Osa niistä on yhä yksityisasuntoina tai julkisessa käytössä, mutta moni on 2000-luvulla jäänyt tyhjilleen.
Neljän juukalaislähtöisen yrittäjän firma ostaa ja remontoi nyt kunnan historiallisen keskustan puutaloja sekä tarjoaa valmiissa kohteissa hotellitasoista majoitusta. Konsepti on tiettävästi ainakin Suomessa ainoa laatuaan.
Alkusysäyksestä on kiittäminen korona-pandemiaa, joka pysäytti yrittäjä Kai Iiskolan firman työt.
”Hetken ihmeteltyäni päätin, että jotain pitää alkaa tehdä. Olen harrastanut vanhoja, etenkin hirsitaloja, jo pidempään. Juuan seurojentalon ylläpidossa oli haasteita, joten päätin ostaa talon ja alkaa kunnostaa sitä”, Iiskola kertoo.
Hän ei halunnut muuttaa vanhan talon käyttötarkoitusta, vaan ryhtyi pohtimaan, miten edes osan käytetystä rahasta voisi saada takaisin.
Tila sopii hyvin hääpaikaksi, mutta noin 4000 asukkaan kunnassa häitä juhlitaan melko harvoin.
”Jos haluaa saada häitä tänne, pitää olla myös majoitusta”, hän pohti.

Yrittäjä Marjo Pääskyvuorella oli jo majoitustoimintaa yhdessä vanhassa puutalossa. Hän teki jo yhteistyötä Jouni Porokan kanssa, jonka omistamissa tiloissa on myös majoitushuoneita.
”Siitä se ajatus sitten lähti, että jos pelastettaisiin kunnan keskusta. Puu-Juuka oli täynnä suojeltuja taloja, joista harvassa enää asuttiin, eikä osa ollut asumiskunnossakaan”, Iiskola kertoo.
Hän ryhtyi yhteistyöhön Pääskyvuoren ja Porokan kanssa ja myös tytär Liisa Iiskola innostui. Yhtiö perustettiin vuonna 2022.
”Alettiin soitella talojen omistajille ja ostaa niitä. Osa ei heti halunnut myydä.”
Nykyinen toiminta Hotelli Puu-Juuka -nimellä käynnistyi toukokuussa 2025.

Nyt yrittäjien omistuksessa on 16 taloa, joista kolme on remontoitu valmiiksi. Tavoitteena on vähitellen remontoida kaikki.
”Emme saaneet aluksi pankkia tai Finnveraa uskomaan tähän, jotta olisimme saaneet homman isommin käyntiin heti. Esimerkiksi idea yhden talon sisään tehtävästä elämyksellisestä minigolfista odottaa vielä”, Iiskola sanoo.
Hankkeen kustannusarvio on kaikkiaan noin neljä miljoonaa euroa ja siihen on saatu EU:sta tukea noin 490 000 euroa.

Puutaloissa on nyt yhteensä 21 hotellihuonetta. Lisäksi majoitusta on vanhassa liikekiinteistössä sekä poliisiasemalla, jossa voi halutessaan viettää yön myös putkassa.
”Reserviä on vielä käyttämättä. Olemme laskeneet, että noin 70 huonetta on mahdollinen. Esimerkiksi vanha kansakoulu pitää vielä kunnostaa.”
Joukko olisi halunnut ostaa koulun heti, sillä siihen olisi kerralla saanut paljon huoneita. Hinnasta ei kuitenkaan syntynyt aluksi sopua.
Majoitustilojen remontointi aloitettiin vanhasta puhelinkeskuksesta. Sen Iiskola kunnosti pääasiassa itse. Kokemuksesta oli hyötyä seuraavien remonttien yhteydessä.
”Niiden ansiosta on säästetty pitkä penni”, Iiskola toteaa.
Kaikki majoitustilat ovat omanlaisiaan ja rakennuksilla on tarina. Sentraaliksi nimetty puhelinkeskus romanttisine huoneineen on yksi majoittujien suosikeista.
Kylän korkeimmalla paikalla seisoo Kallinen, joka on toiminut aikanaan muun muassa kahvilana, sekatavarakauppana ja Kallisen kodinkonekorjaamona, jonka mukaan talo on nimetty.

Majoitustilojen lisäksi muutama kylän rakennuksista kunnostetaan ravintolaksi ja paikallisten tuotteiden myymäläksi.
”Pitää miettiä kokonaisuutta ja täytyy olla muutakin kuin hotellihuoneita”, Iiskola toteaa.
Juukaan poikkeavat usein esimerkiksi polkupyöräilijät, jotka kiertävät Pielistä. Arkena majoittuu enimmäkseen yritysasiakkaita, viikonloppuisin esimerkiksi entisiä juukalaisia sekä juhlavieraita.
”Hyviä syitä tulla Juukaan ovat tietysti puhdas luonto, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet sekä kiireetön elämänmeno ja vieraanvaraiset karjalaiset”, Marjo Pääskyvuori listaa.
”Luontokohteita täällä on paljon, ja ohjelmapalvelujen kehittäminen lisäisi varmaan viipymää”, Puu-Juuan hotellipäällikkö Anton Sutinen arvioi.
Tulevana kesänä aloitetaan jo esimerkiksi kanoottien vuokraus.
Tiedonjanoisia kylällä palvelee Juuan kotiseutupolku, jonka yhdeksällä pisteellä on tietokyltit rakennuksista ja niiden historiasta.
Viehättävä lähikohde on myös koski ja sen äärellä seisova vanha mylly, jolla edelleen jauhetaan viljaa silloin tällöin kesäaikaan.
Kolin kansallismaisemaan on puolen tunnin ajomatka.
Kesää Juuassa piristetään tapahtumilla, kuten elävällä musiikilla. Tärkeä on myös perinteinen vuolukiven veistokilpailu, johon odotetaan tällä kertaa osallistujia yhdeksästä eri maasta.
Vuonna 2027 Juuassa pidetään vuolukivenveiston EM-kisat, Ellin taitajat -yhdistyksen kilpailuvastaava Matti Tuominen kertoo.
Kivialan osaaminen näkyy myös keskustan veistopromenadilla.
Kesän varaustilanne Puu-Juuassa näyttää lupaavalta. Majoitusvarauksia tipahtelee ja Seurassa juhlitaan monet häät.
”Kesä on kuitenkin lyhyt”, Iiskola huokaa.
Talven käyttöasteen nostaminen vaatii markkinointityötä. Yrittäjien toiveissa on saada ulkomaiset turistit löytämään Lapin lisäksi Pohjois-Karjalaan.
Iiskola uskoo, että aluetta kannattaisi markkinoida etenkin aasialaisille.
”Meidän on pakko olla aasialaisille eksoottinen kohde, koska Aasian maat ovat sitä meille”, hän pohtii.
Sutisen mukaan kyselyjä tulee nykyisin ulkomailta etenkin Italiasta ja Keski-Euroopasta, mutta myös Australiasta.
Juuan kunnan historiallisen keskustan rakennuksista muodostuva hotellikokonaisuus
Omistajat Kai Iiskola, Liisa Iiskola, Marjo Pääskyvuori ja Jouni Porokka
Nukkumapaikkoja nyt yhteensä noin 60
Vanhoja puutaloja korjataan majoitus-, ravintola- ja myymäläkäyttöön vähitellen, tavoitteena pelastaa puutaloalue ja piristää keskusta-alueen elämää
Osa Finlandia Hotels -ketjua
Kai Iiskola on aikanaan perustanut Juuassa yhä toimivan Puljonki-kastiketehtaan ja myynyt sen vuonna 2011.