Energiakriisi ei hetkauta tämän juukalaisen liemitehtaan toimintaa – omat sivutuotteet kiertävät biokaasuna takaisin käyttöön

Mehukas kastikkeen tuoksu kulkeutuu nenään jo ennen Puljonki oy:n oven avaamista. Sisällä tuoksu voimistuu, eikä ihme, sillä tehtaan toiminnan ydin on liemien hauduttaminen.

”Teemme niin kuin kokki perinteisesti tekisi, jos hänellä olisi aikaa”, toteaa tehtaanjohtaja Sonja Vanhala.

Juukalainen Puljonki tuottaa etenkin ravintoloiden käyttöön valmiita kastikkeita, kastikepohjia ja fondeja, jotka nopeuttavat ja helpottavat työtä keittiöissä. Käytössä ovat oikeat raaka-aineet, luut, kasvikset ja yrtit.

Luut paahdetaan ensin uunissa, jonka jälkeen vuorossa on 8-12 tunnin keittäminen, haudutus sekä mahdollinen haihdutus ja rasvan erottelu. Valmiit tuotteet arvioidaan vielä aistienvaraisesti ennen pakkaamista.

Tuotannosta noin 60 prosenttia menee vientiin. Tärkeitä alueita ovat Pohjoismaat ja Iso-Britannia, mutta markkina on laajentumassa myös Keski-Euroopassa.

Maidontuottajat Heikki ja Kukkamaaria Kokkonen toimittavat Nevelin biokaasulaitokselle lietelantaa tarpeen mukaan.  Kuva: Lari Lievonen

Puljongin käyttämä luuraaka-aine on teurastamoille sivutuote, mutta sen laatua valvotaan tarkasti. Raaka-aineet pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä, suurin osa saadaan Suomesta jopa 100 kilometrin säteeltä

Tuoretta luuraaka-ainetta kuluu noin viisi miljoonaa kiloa vuodessa.

Maun liemelle luovutettuaan luut ja muut prosessin ylijäämä jatkavat kiertoa naapuritontille. Siellä niistä valmistetaan Nevelin biokaasulaitoksessa biokaasua.

Puljongin liemien valmistus perustuu oikeiden luiden keittämiseen ja haudutukseen.  Kuva: Lari Lievonen

Kaasu ajetaan putkia pitkin suoraan Puljongin höyrylaitokselle, mistä höyry käytetään kastikkeiden tuotantoprosessiin.

”Nevel on tullut tänne palvellakseen Puljonkia biokaasun tuottajana”, avainasiakaspäällikkö Jussi Blom toteaa.

”Kumppanuus on meille hyvä ratkaisu. Itsekseen meillä ei olisi ollut rahkeita biokaasun tuotantoon”, Vanhala kertoo.

Nyt tehtaan energiatalous on paitsi vähempipäästöinen, myös riippumaton fossiilisista polttoaineista ja niiden hintavaihteluista.

”Tässä tapauksessa taloudellinen kannattavuus ja ympäristöystävällisyys kulkevat täysin käsi kädessä.”

Ennen keittämistä luut paahdetaan uunissa. Kuvassa Puljongin työntekijä Juha Gröhn.  Kuva: Lari Lievonen

Kierto laitosten välillä on tehokas. Sen ansiosta juuri mitään ei mene hukkaan.

Puljonki saa biokaasulaitoksen kautta noin 80 prosenttia energian tarpeestaan. Samalla tarve sivutuotteiden kuljettamiseen kauemmaksi on poistunut lähes kokonaan.

Tavoitteena on saavuttaa jopa 1900:n hiilidioksiditonnin vuosittainen päästövähennys.

Biokaasua on myös mahdollista kerätä tilapäisesti pallomaiseen kaasuvarastoon, mikäli sille ei samalla hetkellä ole käyttöä. Näin on esimerkiksi viikonloppuisin, jolloin Puljongin tehdas ei ole käynnissä, mutta biokaasulaitos toimii jatkuvasti.

Puljongin valmistusprosessi on hyvin koneellistettu. Kuvassa vasemmalla tehtaanjohtaja Sonja Vanhala sekä työntekijä Juho Nevalainen.  Kuva: Lari Lievonen

Laitos tarvitsee prosessiin syötteeksi myös lietelantaa sekä nurmea. Lietettä tuottaa muun muassa Aholan maitotila noin viiden kilometrin päässä laitoksesta. Yhden lypsyrobotin tilalla on noin 60 lehmää ja 165 hehtaaria peltoa.

”Olimme miettineet biokaasulaitosta tilalle, ja kiinnostuimme, kun kuulimme että kuntaan on tulossa laitos”, Kukkamaaria Kokkonen kertoo.

Yhteistyö on toiminut hyvin. Kokkoset saavat laitokselta paluukuormassa mädätysjäännöstä, joka soveltuu sekä nurmien että viljojen lannoitukseen.

Mädätteen fosforitaso on sen verran korkea, että sillä ei ainakaan toistaiseksi voida täysin korvata keinolannoitteita, koska fosforirajat ylittyisivät ja typen saanti jäisi silti liian pieneksi.

Aholan tilan lehmillä on ollut tärkeä rooli Nevelin biokaasulaitoksessa mädätysprosessin käynnistämisestä lähtien.  Kuva: Lari Lievonen

Nevelin Juuan laitos on toiminut pian kolme vuotta. Sen maksimikapasiteetti on 9 500 megawattituntia. Toistaiseksi aivan siihen ei päästä. Se tarkoittaa, että kapasiteettia on hieman vapaana, mikäli Puljongin tuotanto ja höyryn tarve kasvaisivat.

Luu on biokaasulaitokselle poikkeuksellinen syöte ja laitoksen käynnistäminen vaati huolellista suunnittelua.

”On aika eri syöttää laitokseen rasvaista luumassa kuin lietelantaa”, laitoksen toiminnasta vastaava Mikko Repo toteaa.

Biokaasulaitoksessa syntyvä lannoitteeksi soveltuva neste menee lähialueen tilojen käyttöön. Samat tilat toimittavat lietelantaa laitoksen käyttöön.  Kuva: Lari Lievonen

Luu on ensinnäkin murskattava ennen mädättämistä. Silti sitä jää prosessista myös jätteeksi. Toistaiseksi se kompostoidaan, mutta tavoitteena on saada sekin käyttöön lannoitteena.

Lannoitteet eivät toistaiseksi ole biokaasulaitoksille bisnestä, vaan logistiikkoineen ennemmin kuluerä.

”Totta kai toivoisimme, että niiden arvostus nousisi”, Nevelin raaka-ainejohtaja Antti Tuominen sanoo.