Jukka-Pekka Palon kasvot ovat jääneet kansalle mieleen myös tietovisailuista, kuten Megavisasta ja Giljotiinista. Kuva: Carolina Husu
Jukka-Pekka muistaa isänsä Tauno Palon lempeänä miehenä – öisin Suomen tunnetuin filmitähti huusi tuskaansa
Megavisasta ja Giljotiinista tuttu Jukka-Pekka Palo haukkuu nykyiset visailuohjelmat ja koulujen monivalintakokeet.Tilaajalle
Lapsuuden noloin kokemus Jukka-Pekka Palolle oli se, kun hän ystävänsä houkuttelemana varasti pari leikkiautoa Sokoksen leluosastolta Kuva: Carolina HusuMoni muistaa Jukka-Pekka Palon suosituista televisiosarjoista, kuin Kotikatu ja Salatut elämät. 70 vuotta täyttänyt näyttelijä suhtautuu tv-töihinsä ristiriitaisesti.
”Esimerkiksi Kotikatua oli kiva tehdä, mutta ei se ollut kuolematonta televisiota. Teksti vain päähän ja sitten kuvaamaan. Sääli, että suomalaisia televisiosarjoja tehdään niin halvalla”, Palo sanoo.
Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa meritoitunut näyttelijä painottaa, että rahasta tinkiminen näkyy lopputuloksessa. Luovan työn tekijöillä ei ole aikaa harjoitella ja kuvata rauhassa kohtauksia.
Palo siteeraa ruotsalaista mestariohjaajaa Ingmar Bergmania. Päivässä voi kuvata filmille maksimissaan kuusi minuuttia, jos työn tekee täysillä.
”Meillä Suomessa tv-tuotannoissa saattaa tulla 20 minuuttia valmista materiaalia päivässä. Se kertoo suoraan paneutumisen asteen.”
Palo pääsi 1980-luvulla pieneen rooliin Aki Kaurismäen elokuvaan Varjoja paratiisissa. Silloin hän näki, miten elokuvaa tehdään taide edellä.
”Koko tarina oli Akin päässä, ja hän tiesi etukäteen mitä kuvia tarvitsee.”
Palon mukaan J-P Valkeapäällä on samanlainen kyky kuin Kaurismäellä. Hän näytteli 2022 ilmestyneessä Valkeapään Hetki lyö -elokuvassa.
Esimerkiksi Kotikatua oli kiva tehdä, mutta ei se ollut kuolematonta televisiota. Teksti vain päähän ja sitten kuvaamaan.
Televisiovisailujen juontaminen on erilaista tekemistä kuin näytteleminen. Palon kasvot ovat jääneet kansalle mieleen esimerkiksi Megavisasta ja Giljotiinista.
Palo ei juontanut Megavisaa omana itsenään, vaan hän rakensi sliipatun ja hieman ylimielisen amerikkalaistyylisen roolihahmon.
”Megavisaa oli alkuun kiva tehdä, mutta liika on liikaa. Ohjelmaa kuvattiin jopa viisi jaksoa päivässä.”
Jukka-Pekka Palo pitää yleissivistystä kovassa arvossa. Hän ei ymmärrä, miksi nykyisissä tietokilpailuissa, kuten Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa, vastaamista helpotetaan vaihtoehdoilla.
”Tämä trendi on levinnyt myös kouluihin. Olen sitä mieltä, että esitetään kysymys ja siihen vastataan.”
Palo kertoo perhe-elämästään elämäkertakirjassaan. Vanhemmat Tauno Palo ja Kirsti Ortola olivat kuuluisia näyttelijöitä.
Suomen kaikkien aikojen tunnetuin filmitähti Tauno Palo oli isänä lempeä ja rauhallinen.
Hän osoitti rakkauttaan laittamalla Jukka-Pekalle tämän herkkuruokaa, kuten keitettyä maksaa. Myös isän ja pojan yhteiset tuulastusretket Kiskon mökillä jäivät mieleen.
Lapsuuden noloin kokemus Palolle oli se, kun hän ystävänsä houkuttelemana varasti pari leikkiautoa Sokoksen leluosastolta.
”Mutsi pomppasi pystyyn ja haki nahkaremmin, mutta faija tuli väliin ja kielsi pieksemisen. Selkääni en koskaan saanut.”
Kotona Jukka-Pekka heräsi joskus yöllä isänsä kaameaan huutoon, mutta painajaisiin ei koskaan aamulla palattu. Tauno Palo oli arvoitus myös pojalleen.
”Painajaiset liittyivät hänen broidiinsa Gösta Brännäsiin, joka ampui itsensä.”
Suomen kaikkien aikojen tunnetuin filmitähti Tauno Palo oli isänä lempeä ja rauhallinen. Kuva: PALOJEN KOTIALBUMIPainajaiset liittyivät hänen broidiinsa Gösta Brännäsiin, joka ampui itsensä.
Sekä Tauno Palo että Kirsti Ortola kärsivät alkoholismista. He kuuluivat taiteilijasukupolveen, joka haki rentoutumisen pullosta.
”Työtahti oli aivan mieletön. Teatterin ensi-illan jälkeen koitti maailman lyhin ulkomaanmatka, mentiin känniin ja seuraavana päivänä alkoivat harjoitukset.”
Palon ristiriitainen suhtautuminen julkisuuteen kumpuaa isän viimeisistä vuosista.
Näyttelijälegenda sairasti kurkkusyöpää ja sädehoidon aikana Nykypostin toimittaja ryntäsi kuvaajan kanssa potilashuoneeseen.
”Erityisesti Hymy ja Nykyposti olivat vanhempieni kimpussa. Siihen aikaan ihmiset olivat vapaata riistaa. Ehkä kehitystä on tapahtunut, kun lainsääntö on mennyt eteenpäin. ”
Isän viimeinen vuosi oli kidutusta. Tauno Palo lopetti välillä syömisen, mutta kuolemansairasta miestä pakkoruokittiin sairaalassa avanteen kautta.
Jukka-Pekka Palon äiti Kirsti Ortola oli räiskyvä persoona. Viimeisen kerran hän näytteli elokuvissa Pekka Parikan ohjaamassa Pohjanmaassa vuonna 1988. Kuva: PALOJEN KOTIALBUMIJukka-Pekka Palo
Vuonna 1954 syntynyt näyttelijä. Valmistui Teatterikoulusta 1977.
Tehnyt pitkän uran mm. Suomen Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa.
Juonsi televisiossa Megavisaa ja Giljotiinia. Näytellyt mm. Kotikatu, Salatut elämät ja Kämppikset -sarjoissa.
Elokuvatöistä voi mainita Varjoja paratiisissa, Vares – Sheriffi ja Hetki lyö. Ääninäyttelijänä monissa Disneyn piirroselokuvissa.
Perheeseen kuuluvat vaimo Riitta Anttonen, kaksi lasta Olga ja Amanda sekä kaksi lastenlasta. Asuu Helsingissä ja mökkeilee Simpeleellä.
Lähde: Liisa Talvitien kirjoittama elämäkerta Palo – Jukka-Pekka Palon elämä (Tammi) ilmestyi elokuussa.
Jukka-Pekka Palo kuvailee Taunoa Paloa lämpimäksi ja sovittelevaksi isäksi. Äiti Kirsti Ortola oli puolestaan räiskyvä persoona. Kuva: Carolina HusuJukka-Pekka Palon näyttelijänura alkoi lukioikäisenä, kun ystävä Janne Kuusi houkutteli hänet Kellariteatteriin. Sitä ennen Palo ei ollut ajatellutkaan seurata vanhempiensa jalanjälkiä.
”Olin nähnyt kotona, minkälaista stressiä ammatti aiheuttaa ihmiselle.”
Tauno Palo ei jakanut pojalleen ammatillisia vinkkejä, mitä Jukka-Pekka pitää viisaana, sillä jokaisen ihmisen pitää kulkea oma tiensä.
Äiti Kirsti Ortola antoi hyvän neuvon, että rakastelukohtauksissa näyttelijän on parasta ajatella isänmaata.
Nuorena miehenä Jukka-Pekka Palo oli intomielellä mukana politiikassa. Virta vei hänet monien muiden 1970-luvun taiteilijanuorten tavoin taistolaisten joukkoihin.
Palo kertoo muistelmissaan, että anarkistiset näyttelijäopiskelijoiden käpysodat Kiskon mökillä olivat ensimmäinen irtiotto jähmeästä taistolaisuudesta.
Metsässä tehtiin jokaiselle henkilökohtaiset ritsat ja matkan varrelta ostetusta traktorin sisäkumista sai leikattua parhaimmat kuminauhat.
”Se on kivaa, kun saa heittäytyä lapselliseksi. Käpysota käytiin miesporukassa, koska mimmit olisivat sotkeneet koko kuvion”, Palo hymyilee.
Jukka-Pekka Palo näytteli Kariluodon roolin Jouko Turkan ohjaamassa Tuntemattomassa sotilaassa Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 1979. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri / Kari HakliJukka-Pekka Palo kohtasi teatterin pukusuunnittelijan Riitta Anttosen ravintolassa. Pariskunta on pitänyt yhtä vuodesta 1977 lähtien.
”Matkan varrella on ollut hetkiä, jolloin perunat olisivat voineet mennä eri lautaselle, mutta näin ei luojan kiitos käynyt”, Palo sanoo ja vaimo Riitta komppaa häntä olohuoneen puolelta.
Tyttäret Olga ja Amanda syntyivät 1980-luvulla, mistä seurasi aviokriisi, kun parisuhteen dynamiikka muuttui.
”Kun on rakastunut toiseen, kaikki ärsyttävät piirteet lakaisee maton alle. Lasten syntymän jälkeen roskat ovat yhtäkkiä pöydällä isona kasana.”
Palon äiti Kirsti Ortola puuttui tilanteeseen ja järjesti pariskunnalle avuksi kirkon perheneuvonnan työntekijän Maiju Myyrän.
”Hän oli edesauttamassa, että avioliittomme pelastui.”
Käpysotalaiset Kalle Pursiainen, Jukka-Pekka Palo, Tom Pöysti, Matti Suokonautio, Matti Pellonpää, Heikki Timonen, Janne Kuusi, Jukka Asikainen, Lasse Lindberg ja Kari Väänänen. Kuva: Heikki TimonenViimeiset vuodet ovat koetelleet Palon terveyttä, ensin tuli Parkinsonin tauti ja sitten sydäninfarkti. Pallolaajennuksen jälkeen näyttelijä on opetellut ottamaan rauhallisesti ja syömään terveellisesti.
”Vointini on ihan jees. Minulla ei ole hirveää halua näyttelijäntöihin. Jos kiva duuni tulee eteen, niin saatan harkita”, näyttelijä toteaa.
Iloa elämään tuovat lastenlapset Mauno ja Osma. Kämppä on ihan hyrskynmyrskyn pikkusällien yövierailujen jälkeen.
”Täällä saa kaikkea kivaa, kuten karkkia, limpsaa ja pullaa. Vanhemmilla ei ole mitään sanomista, kun me hoidetaan poikia”, Jukka-Pekka Palo naurahtaa.
- Osaston luetuimmat
