Suomalaisten on voitava luottaa Gazan tilannetta koskeviin uutisiin

Suomen tietotoimisto STT myönsi viime viikolla uutisoineensa Gazan tilanteesta virheellisesti. Asiasta kertoo Verkkouutiset.

STT viittaa yleisradioyhtiön BBC:n muistioon, joka nosti esiin ongelmia uutisoinnissa Gazan joukkohaudoista. Ongelmat liittyivät muun muassa siihen, että uutisoinnissa oli käytetty lähteenä terroristijärjestö Hamasin hallitsemaa Gazan siviilipuolustusvirastoa.

BBC uutisoi gazalaissairaaloiden lähettyviltä löytyneistä joukkohaudoista kahdesti vuonna 2024. BBC antoi uutisoinnissaan vahvasti ymmärtää, että Israel olisi surmannut ja haudannut kyseiset ihmiset ennen vetäytymistään alueelta. BBC:n sisäisessä muistiossa todettiin, että todennäköisempi selitys on, että palestiinalaiset olivat kaivaneet molempien sairaaloiden haudat ja kyseiset ihmiset olivat kuolleet tai heidät oli tapettu ennen Israelin armeijan saapumista alueelle.

Nyt STT myöntää, että myös sen uutisointi on voinut antaa tilanteesta harhaanjohtavan kuvan.

STT:n on oikonut uutisiaan ja myös muun muassa Yle, Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat oikoneet tai täydentäneet aiemmin julkaisemia samoja Gazan joukkohautoja koskevia uutisia – siis niitä, joissa tietolähteenä on ollut STT.

Myös kansainvälinen media on tehnyt osittain virheitä raportoidessaan Gazan sodasta. Esimerkiksi BBC, Britannian julkinen yleisradioyhtiö, joutui kohun alle vuonna 2025, kun sen julkaiseman dokumenttielokuvan ”Gaza: How to survive a warzone” 13-vuotias kertoja Abdullah paljastui myöhemmin Hamasin johtamassa hallituksessa työskennelleen maatalousministerin Ayman Alyazourin pojaksi. Tämäkin moka olisi ollut vältettävissä huolellisella taustaselvityksellä.

Kyse ei ole nyt kuitenkaan pelkästään STT:n joukkohautauutisoinnista eikä siihen tule keskittyä sen enempää. STT on myöntänyt virheensä, oikonut uutisiaan ja myös muut mediat ovat toimineet ansiokkaasti – juuri niin kuin pitääkin.

Jokaisen Gazan sodasta uutisoineen median täytyisi nyt mielestäni tarkastella omaa aiempaa uutisointiaan kriittisesti. Samalla median on suhtauduttava jatkossa aiempaa kriittisemmin kansainvälisiin tiedotteisiin ja uutisiin Israel-Palestiinan konfliktista. Sama koskee luonnollisesti mitä tahansa tiedonvälitystä.

On tietysti eri asia, onko kaikissa toimituksissa resursseja oikoa Gazaa koskevia uutisia ja etenkin mielenkiintoa siihen.

Kansalaisten on saatava luottaa siihen, että media toimii puolueettomasti ja tuottaa faktapohjaista tietoa.

Sodat ovat läpi historian olleet helppoja propagandan kohteita ja välineitä. Kun tietoa halutaan saada nopeasti ja tarve tiedonsaantiin on suuri – mikä on sodassa täysin ymmärrettävää – nousee riski siitä, että media saattaa joutua propagandalähteiden ”uhriksi”. Tekoäly on omiaan sekoittamaan ja luomaan propagandapakkaa.

Suurin ongelma Gazan sodassa on se, ettei ulkomaisia toimittajia päästetä Gazan kaistalle. Ylen mukaan esimerkiksi kansainvälisiä toimittaja edustava järjestö FPA on kritisoinut Israelin hallitusta siitä, ettei Israel päästä itsenäisesti ja vapaasti toimittajia Gazaan. Israel ei päästä ulkomaisia toimittajia sinne ”turvallisuussyistä”.

Pitkään tiedotusvälineet ovat toistaneet samaa narratiivia, jossa Israel kehystetään ”vihollisena” ja Gaza puolestaan ”uhrina”. Sodassa on kuitenkin molemmat puolensa: molempien osapuolien teot ovat tuomittavia.

Tasapuolisemmaksi Gazan uutisoinnin tekisi se, jos media pyrkisi löytämään monipuolisemmin lähteitä ja varmistuisi ennen julkaisua lähteiden luotettavuudesta. Myös lähteiden – kuten erilaisten organisaatioiden ja järjestöjen ideologia ja tarkoitusperät – täytyisi avata rehellisesti yleisölle.