Saunassa voi parhaimmillaan tutustua jopa uusin ystäviin. Kuva suomalaisen hotellin saunasta, ajoitus tuntematon. Kuva: Teuvo Kanerva / Museovirasto
Saako julkisessa saunassa puuttua toisen käytökseen? Asiantuntijalta selvä ohjeistus
Asiantuntija muistuttaa, että saunabuumin keskellä olisi tärkeää huolehtia myös saunaetiketin säilymisestä. ”Hyvin pärjää sillä, ettei ole ihan ääliö.”Tilaajalle
Suomalaisia sotilaita saunomassa – siellä jossain. Kuva otettu Rukajärvellä 1942–1944 välisenä aikana. Kuva: Pauli Jänis / MuseovirastoJoskus käy niin, että perinteen täytyy käydä miltei sukupuuton partaalla, ennen kuin sen arvo todella ymmärretään.
Näin tapahtui Suomen yleisille saunoille, jotka vielä sata vuotta sitten olivat useille kansalaisille varsinainen välttämättömyys.
1980-luvulle mentäessä niistä oli kuitenkin tullut melkoinen harvinaisuus elintason noustua ja asuntokohtaisten kylpyhuoneiden yleistyttyä niin maalla kuin kaupungeissakin.
Kuvaavaa on, että esimerkiksi pääkaupungissa Helsingissä yleisiä saunoja oli 1940-luvulla laajimmillaan yli 120, kun 80-luvulla niitä oli jäljellä enää alle kymmenen.
2020-luvulla yleiset saunat elävät kuitenkin jälleen uutta nousukautta.
Tietyssä mielessä suomalaisella saunakulttuurilla menee juuri nyt ehkä muutoinkin lujempaa kuin koskaan – kiitos viimeisimpänä euroviisuedustaja KAJ:n ja kansainvälisen ”wellness-kulttuurin” nousun.
”Saunassa ei ole väliä, kuka olet vaatteet päällä.”
Suomen saunaseura ry:n toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi vahvistaa havainnon.
Hänen mukaansa kyseessä on jo pidempään vallalla ollut kehityskulku, jonka myötä yleisten saunojen – olivatpa ne sitten julkisia tai kaupallisia – käyttö on lisääntynyt tasaiseen tahtiin.
”Vahvistan itsekin kaupungissa asuvana havainnon, että on siirrytty pikkuhiljaa kerrostalojen sähkösaunoista perinteisiin puulämmitteisiin saunoihin. Niiden suosio ylipäänsä on kasvussa.”
Yleisissä saunoissa kehollinen ja henkinen rentoutuminen yhdistyvät Koskenniemen mukaan sopivissa määrin positiiviseen yhteisöllisyyteen. Kaikki asioita, joita moni tuntuu kaipaavaan muuten hektisessä nykymaailmassa.
”Yleisissä saunoissa voi luoda yhteisöllisyyden tunnetta tuntemattomien ja tuttujen saunatovereiden kanssa. Yksi suomalaisen saunakulttuurin pohjakivistä on se, että saunassa ollaan ilman titteleitä. Saunassa ei ole väliä, että kuka olet vaatteet päällä.”
Yleisten saunojen suosion lisäksi päivän sana saunomisessa on laatu, ja se näkyy ihmisten asenteissa. Toive laadusta heijastuu suoraan siihen, miten vanhoja saunoja nyt uusitaan ja uusia saunoja rakennetaan.
”Kun Suomessa alettiin rakentaa sähkösaunoja nopean kaupungistumisen aikana, oli pääasiallinen tarkoitus rakentaa vain sauna. Silloin ei välttämättä ajateltu, että täytyisi olla maailman paras löyly”, Koskenniemi selittää.
Nyt asia nähdään toisin, löyly edellä. Ja miksei nähtäisi, sillä kuten Koskenniemi sanoo: ”Löyly on saunan ydin.”
”Nykymaailmassa on ihan tarpeeksi tilaa möykkäämiselle, sauna on rauhoittumista varten.”
Yleisten saunojen suosio on tuonut myös puheet saunaetiketistä jälleen laajempaan keskusteluun. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi keväällä, että suomalaisilla on siinä monilta osin parantamisen varaa.
Koskenniemen mielestä yleisissä saunoissa on lopulta kyse toisten huomioimisesta ja maalaisjärjen käytöstä.
”Hyvin pärjää sillä, ettei ole ihan ääliö”, hän toteaa.
Perinteiseen saunaetikettiin kuuluu peseytymisen lisäksi se, ettei saunaan viedä tuoksuja, digivälineitä, musiikkia tai muitakaan ”bilevermeitä”. Yleiset saunat eivät ole myöskään ryyppäyspaikkoja.
”Nykymaailmassa on ihan tarpeeksi tilaa möykkäämiselle, sauna on rauhoittumista varten. Saunaan ei kuulu vääntäminen politiikasta, uskonnosta tai mistään muustakaan aiheesta.”
Saunominen on yhdistetty Suomeen jo vuosisatojen ajan. Kuvassa kirjan kuvitusta vuodelta 1804. Kuva: Acerbi Giuseppe / MuseovirastoMutta mitä tehdä, jos toisen käytös lauteilla alkaa kaikesta huolimatta ärsyttää? Koska sauna mielletään perinteisesti puhdistautumisen ja rauhoittumisen tyyssijaksi, toisten toimintaan puuttuminen voi tuntua hankalalta.
Koskenniemen mukaan syytä kuitenkin olisi.
”Tämä on mielestäni yleisempi ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos yhteisössä haluaa elää, meillä on velvollisuus ja vähintäänkin oikeus puuttua sellaiseen käytökseen, joka yhteisöllisyyttä tuhoaa”, hän sanoo.
Koskenniemen mielestä velvollisuus koskee yhteisöllisissä saunaympäristöissä kaikkia. Jos huonolle käytökselle antaa siimaa, voi positiivinen yhteisöllisyys olla menetetty pitkiksi ajoiksi.
”Pidämmehän yhtä lailla huolen siitä, ettei kukaan mene kiukaalle kusemaan. Miksi tällainen henkinen kiukaalle kuseminen ei rinnastuisi siihen?” Koskenniemi kysyy.
”Puuttumattomuus on valitettavaa, kun suomalaiset ovat muuten ihan todella rohkeaa kansaa, mutta tämmöisen edessä ollaan hirveän hankalia.”
Juttua varten on käytetty Historia Helsinki -sivuston artikkelia yleisistä saunoista sekä haastateltu Museoviraston erityisasiantuntija Leena Marsiota.- Osaston luetuimmat
