• MT 100 vuotta sitten: Kuinka järvilohi päätyi Vesijärveen? Harvinainen kalansaalis Kangasalla

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 20.2.1926 myös jäänmurtajien tehokäytöstä.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten harvinaisesta järvilohisaaliista. Kuvituskuva.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten harvinaisesta järvilohisaaliista. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki
    Koti|Historia ja perinne
    22.2.202616:30
    Tuovi Mäkipere

    Järvilohi saatu Kangasalan Vesijärvestä.

    Viime heinäkuun alkupäivinä sai maisteri Osmo Aulamo verkolla Suomatkan lahden suulla olevan Nappulasaaren sivusta järvilohen, joka painoi 1 kg. 650 grammaa.

    Lohen ilmeneminen Vesijärvessä on outoa, sillä Vesijärvi ei ole reittijärviä samassa merkityksessä kuin esim. Längelmävesi ja Roine.

    Mahtaneeko tämä nyt saatu lohi olla ilmenemisiä siitä kalanistutuksesta, jonka v. 1897 tai 1898 Vesijärveen toimitti silloinen Suinulan asemapäällikkö Ahonius, joka oli Suomen Kalastusyhdistyksen asiamies Kangasalla. Hänen toimestaan ja johdollaan laskettiin jompana-kumpana edellämainituista vuosista Suinulan lahteen kolmeen eri paikkaan siian ja lohen tai nieriäisen poikasia.

    Toinen olettamus, ja ehkä varmempi kuin edellinen, on se, että kyseessä oleva järvilohi on karannut Lihasulan maalla olevasta Heramajärvestä Vesijärveen, sillä Herama laskee Taulajärven ja Vähäjärven läpi Torstinojan kautta Vesijärveen Herama-järveen on maanvilj. Vihtori Peltosen toimesta istutettu useamman kerran järvilohia ja on niitä siinä nykyään runsaanlaisesti, jopa niinkin suuria, että painomäärää lähentelee 3 kiloa.

    Alaansa innostunutta puutarhuria etsittiin ilmoituksella helmikuussa 1926.
    Alaansa innostunutta puutarhuria etsittiin ilmoituksella helmikuussa 1926. Kuva: Kansallisarkisto

    Jääesteet.

    Sen johdosta, että on tahdottu saada jäänmurtajat tehokkaammin avustamaan lastialuksia, ovat kauppa ja teollisuusministeri sekä kulkulaitosministeriö, neuvoteltuaan vientiliikkeiden kanssa, yhteisesti päättäneet, että ensi viikon torstaista lähtien maaliskuun 20 päivään asti väliaikaisesti rajoitetaan Turun–Tukholman linjan vuoroalusten kulkuvuorot kolmeksi viikossa kumpaankin suuntaan lähtien alukset tiistaina, torstaina ja lauantaina molemmista päätepaikoista.

    Postin kuljetus maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina tulee tapahtumaan lentokoneilla.

    Englantilaisia sanomalehtiä miehiä Suomeen.

    Englannin sanomalehtimiesten kokouksessa viime kesänä mainittiin ensi kesän ohjelmaan kuuluvan m. m. retkeilyn Suomeen.

    Nyttemmin onkin Maaseudun Tulevaisuuden saaman tiedon mukaan mainittu liitto kääntynyt lähetystön kautta täkäläisen ulkoministeriön sanomalehtijaoston puoleen retkeilyä koskevalla tiedustelulla.

    Retkeily tultaneen järjestämään ensi heinäkuun loppupuolella ja tullee se kestämään ehkäpä 3 viikkoa. Asia tulee esille Sanomalehtimiesten Liiton vuosikokouksessa pääsiäispyhinä.

    Lisää aiheesta
    • Kuurnan voimalaitoksen rakentamista 1971. Meneillään Laurinvirran luonnonväylän sulkeminen.

      Kalastus | Pielisjoesta saatiin yli 12 kilon ennätyslohi – vielä suurempi kala pääsi karkuun

    • Nämäkin lohet kuuluvat nyt ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

      Kalastus | Kalastaja, saitko tällaisen kalan? Siitä tulee tehdä saalisilmoitus kaikkine tarvittavine tietoineen

      Tilaajalle
    • Polaris on Suomen jäänmurtajalaivaston uusin alus. Se eroaa kuitenkin merkittävästi Yhdysvaltoihin tilatuista murtjaista.

      Talous | Jäänmurtajakaupat työllistävät tuhansia – vaikutuksia kaukanakin telakoista

      Tilaajalle
    • Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti joulukuussa 1925 Valtion rikkihappo- ja superfosfattitehtaiden mahdollisest alaajennuskesta. Arkistokuvassa Siilinjärven fosfaattikaivos tällä vuosituhannella.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Lisää rikkihappoa ja superfosfaattia, tai sitten ei

    Artikkelin aiheet
    järvilohi
    vesijärvi
    Kangasala
    kalastus
    Maaseudun Tulevaisuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää