Ylivieskalaisilla on oma paikallinen sometähti, jonka videoiden katselumäärät ovat parhaimmillaan kohonneet yli puoleen miljoonaan. Suosio on sikäli poikkeuksellista, että viestijänä on kaupungin viranomainen eli kirjasto.
Videoiden tekeminen lähti vauhtiin korona-aikana. Kun kirjaston ovet olivat kiinni, oli löydettävä uusia tapoja tavoittaa asiakkaat ja kertoa toiminnasta.
”Meille ehdotettiin, että esiintyisimme itse. Aluksi ajatus vaati hieman kypsyttelyä, mutta nopeasti pääsimme vauhtiin ja ideoita alkoi löytyä. Tärkeää on, että tekeminen lähtee omasta innostuksesta”, informaatikko Elina Nurkkala kertoo.
Kirjaston henkilökunta on löytänyt tavan heittäytyä ja käyttää viestinnässään huumoria, mikä on puhutellut katsojia myös Ylivieskan ulkopuolella. Pankin räjäytti pari vuotta sitten euroviisuteemainen ”No rules” -video, jossa kirjaston säännöt kirjaimellisesti nakattiin nurkkaan. Tuolloin kommentteja kyseltiin jo iltapäivälehteenkin.
Nurkkalan mukaan viihdyttävä somesisältö ei jätä varjoon kirjaston perustehtävää eli lukemisen ja tiedon saavutettavuuden edistämistä.
”Yritämme aina miettiä, miten idea yhdistyy kirjastoon, ja koetamme ujuttaa tietoa mukaan.”
”Tärkein tavoite on, että ihmiset tulisivat fyysisesti paikan päälle ja käyttäisivät kirjaston palveluja.”
Sähköinen media on myös tärkeä väylä tavoittaa suuri osa asiakkaista, erityisesti nuoret, joiden saaminen kirjaston käyttäjiksi on valtakunnallinen haaste. Lasten ja nuorten lukemista tuetaan myös tiiviillä yhteistyöllä koulujen ja päiväkotien kanssa.
”Tärkein tavoite on, että ihmiset tulisivat fyysisesti paikan päälle ja käyttäisivät kirjaston palveluja”, Nurkkala sanoo.
Hyvin tavoite on täyttynytkin. Ylivieskan kaupunginkirjasto on tehnyt kolmena peräkkäisenä vuotena uuden lainausennätyksen. Vuonna 2025 kirjastossa lainattiin noin 21 kirjaa asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo on noin 15.
Viestinnällä voidaan ravistella myös perinteisiä mielikuvia kirjastosta.
”Tänä päivänä kirjaston pitää olla kuntalaisten olohuone. Tänne voi tulla hakemaan tietoa ja opiskelemaan, ja täällä järjestetään monenlaisia tapahtumia. Lukemisen edistäminen on kuitenkin kaiken pohja”, kirjastonjohtaja Janne Koski sanoo.
Kaikille avoimet ja maksuttomat tapahtumat ovat nekin osaltaan madaltaneet kynnystä astua kirjojen keskelle. Perinteisten kirjailijavierailuiden rinnalle ovat nousseet alun perin hankerahoituksella käynnistetyt kirjastokeikat.
”Meillä on pieni tapahtumabudjetti, mutta artistit tulevat mielellään esiintymään keskellä viikkoa. Yleisössä on usein sellaisiakin, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet muita kirjaston palveluja”, Koski toteaa.
”Tänä päivänä kirjaston pitää olla kuntalaisten olohuone.”
Kirjaston keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kulttuuriperinnön vaaliminen. Oma nimikkokokoelmansa on paikkakunnan merkkihenkilöllä, kirjailija Pietari Päivärinnalla (1827–1913), jonka syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Valtiopäiväedustajana hän vaikutti aikanaan myös siihen, että rautatie saapui Ylivieskaan 140 vuotta sitten.
Päivärinnan hahmo näkyy myös kirjaston uudessa tunnuskuvassa. Tälläkään kertaa ei ole päädytty perinteisimpään ratkaisuun, vaan kuvan tekijäksi on saatu sarjakuvataiteilija ja rocktoimittaja Juho Juntunen.
”Juntunen vieraili täällä toissa vuonna kertomassa työstään. Nyt kun Päivärinnan merkkivuosi on tulossa, ehdotimme yhteistyötä, ja hän innostui aiheesta”, Koski kertoo.
