Kolmannes kotien ruokakassien arvosta Hyvää Suomesta -merkittyä: Katsotko pakkausmerkinnät?

Ruokatieto on selvittänyt Hyvää Suomesta -merkillä varustettujen elintarvikkeiden kulutusta Suomessa.

Suomalaisten kotiin ostetun ruoan ostoskorin arvosta 31 prosenttia oli Hyvää Suomesta -merkittyä. Erityisen korkea osuus oli siipikarja- ja munatuotteissa, hiutaleissa ja juotavissa maitotuotteissa.

Ruokatieto nostaa esille pakkausmerkinnät.

”Suomalaiset kaupat viestivät vahvasti siitä, että suurin osa myydyistä elintarvikkeista on valmistettu Suomessa. Näin onkin, mutta näissä tuotteissa käytetyt raaka-aineet eivät aina tule Suomesta”, Ruokatiedosta huomautetaan.

Ostoksilla koriin onkin valittavana raaka-ainepohjaltaan neljänlaisia tuotteita, jotka ovat:

• Kokonaan suomalaiset raaka-aineet ja niistä valmistetut elintarvikkeet, kuten maito tai kaurahiutaleet
• Pääosin suomalaisesta raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet kuten leipä, jossa käytetty suolaa ja siemeniä tai mangolla maustettu jogurtti
• Suomessa valmistetut tuotteet, joissa käytetty pääosin tai kokonaan tuontiraaka-aineita, kuten Suomessa paahdettu kahvi ja monet vegaaniset tuotteet
• Tuontielintarvikkeet, joissa sekä valmistus että raaka-aineet ovat ulkomaalaisia, kuten valtaosa hedelmistä, mausteista, tuoreesta kalasta ja kalatuotteista

Ruokatiedon arvion mukaan valtaosa kokonaan ja pääosin suomalaisista raaka-aineista Suomessa valmistetuista tuotteista on Hyvää Suomesta -merkittyjä.

Jos kuluttaja haluaa suosia kotimaisia raaka-aineita pelkän valmistusmaan lisäksi, Hyvää Suomesta -merkki on siihen selkein apuväline, Ruokatiedosta kerrotaan.

Hyvää Suomesta -merkillä elintarvikevalmistajat kertovat sitoutumisestaan suomalaiseen raaka-aineeseen ja työhön sekä siitä, että kotimaisen ruokaketjun elinvoimaisuus on yritykselle arvokas asia.

Suomessa on hyvä omavaraisuus lihassa, maidossa, munissa ja viljassa, mutta myös näitä tuodaan Suomeen. Suomesta viedään myös ruokaa ja viennin osuutta on varaa kasvattaa.

”Tällä hetkellä suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta käydään paljon keskustelua. Näitä lukuja katsellessa voisi haastaa kuluttajia pohtimaan, kuinka paljon suomalaisissa ruokapöydissä voisi olla nykyistä enemmän kotimaista Hyvää Suomesta -merkittyä rypsiöljyä, kalaa, juustoa, sokeria, hunajaa tai vaikkapa juomia”, Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi sanoo.