Vaskitsojen lemmenleikit ovat rajut, mutta niitä pääsee harvoin todistamaan
Moni tietää, että vaskitsa on lisko. Harvempi on kuullut, että vaaran uhatessa sekin pudottaa häntänsä.Tilaajalle
Kyseessä ei ole taistelu, vaan sinitäpläinen uros on päihittänyt muut kilpakosijat ja päässyt jatkamaan sukuaan naaraan kanssa. Kuva: Jyrki KarkinenKeväällä nurmikolla näytti makaavan sinne unohtunut sydämenmuotoinen narukerä. Tarkemmin katsottuna kerä liikahteli: kyse ei ollutkaan narusta, vaan menossa oli kahden vaskitsan lemmenhetki.
Eläimet olivat niin keskittyneet paritteluun, etteivät välittäneet valokuvaajasta juuri lainkaan.
Parittelussa koiras pitää naarasta aloillaan puremalla sitä niskasta ja kiertymällä sen ympärille. Vaskitsan hampaat ovat hyvin pienet, joten naaraalle ei tästä aiheudu vahinkoa.
Noin kolmen kuukauden kuluttua parittelusta on odotettavissa 6–12 poikasta, jotka ovat vajaan 10 sentin mittaisia.
Kuparinruskeasta väristään ja muista tunnusmerkeistään huolimatta vaskitsaa saatetaan luulla käärmeeksi. Siitä kertovat myös sen kansanomaiset nimet vaskikäärme ja kuparikäärme.
Todellisuudessa kyseessä on jalaton lisko, jonka pääravintoa ovat kastemadot ja etanat. Käärmeitä kömpelömpi vaskitsa liikkuu lähinnä hämärän aikaan, eikä siihen törmää luonnossa kovin helposti.
Naaraan ja koiraan tunnusmerkit ovat hyvin nähtävissä kuvassa. Naaraalla on usein tumma selkäjuova. Koiraan taas tunnistaa selässä ja kyljissä olevista sinisistä täplistä. Selän kuviot saattavat harhauttaa ihmisiä luulemaan kyseessä olevan kyykäärme, mikä voi koitua vaskitsan kohtaloksi.
Vaskitsa voi elää luonnossa yli 30 vuotta, ja vanhin tunnettu yksilö on elänyt jopa 54-vuotiaaksi.
Mitään syytä tämän harmittoman liskon tappamiseen ei kuitenkaan ole. Suomessa vaskitsa on suojeltu laji, ja rauhoitusmääräyksen rikkominen on lailla rangaistavaa. Vaskitsan ohjeellinen korvausarvo on 120 euroa, kun taas kyykäärmeen vastaava arvo on 70 ja rantakäärmeen 156 euroa.
Uhattuna vaskitsa saattaa katkaista häntänsä sisiliskon lailla. Tämä on niin yleistä, että luonnossa näkee vain harvoin täysikasvuisen vaskitsan, jolla on alkuperäinen häntä tallella. Hännän menettäminen saattaa olla kohtalokasta, sillä siihen varastoitunut rasva toimii vararavintona talvihorroksen aikana.
Vaskitsakoiraat tulevat sukukypsiksi kolmevuotiaina ja usein niitä hieman suuremmat naaraat vuotta myöhemmin.
Vaskitsan tiedetään luonnossa saavuttaneen yli 30 vuoden iän, ja vankeudessa vanhin tunnettu yksilö on elänyt jopa 54-vuotiaaksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
