Yhä useampi mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista käy töissä – ”Työ voi toimia myös osana kuntoutumista”
Samaan aikaan kun työssäkäynti diagnoosin saaneilla on lisääntynyt, on erikoissairaanhoidon tarve mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi kasvanut.
Työterveyslaitoksen mukaan erikoissairaanhoidon palveluita mielenterveysongelmien vuoksi käyttävillä on aiempaa parempi työkyky tai muuten paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään. Kuva: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVATyössäkäynti on yleistynyt suomalaisilla, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö, kertoo Työterveyslaitoksen (TTL) selvitys.
TTL:n mukaan muutos on vahvistunut 2020-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2023 niillä, jotka saivat ensimmäistä kertaa erikoissairaanhoitoa yleisen mielenterveyden häiriön vuoksi, toteutui hieman yli puolet mahdollisista työpäivistä. Verrokkiväestöllä työpäivistä toteutui 80 prosenttia.
”Tärkein havaintomme on, että erikoissairaanhoidon palveluita mielenterveysongelmien vuoksi käyttävillä on aiempaa parempi työkyky tai muuten paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään”, TTL:n vanhempi asiantuntija Jarno Turunen sanoo tiedotteessa.
TTL tarkasteli rekisteriaineiston pohjalta työhön osallistumista vuosina 2010–2023 henkilöillä, jotka ovat saaneet ensimmäisen kerran erikoissairaanhoitoa mielenterveyden häiriöiden vuoksi, verrattuna muihin työikäisiin.
F-diagnoosin saamisvuonna työhön osallistumisen ero verrokkiväestöön on ollut hieman yli 30 prosenttiyksikköä koko 2010-luvun ajan. 2020-luvulla ero on kaventunut 25 prosenttiyksikköön.
F-diagnoosit kattavat laajan kirjon mielenterveyteen liittyviä diagnooseja.
”Mielenterveyden häiriöt eivät useinkaan tarkoita, että ihminen olisi työkyvytön. Työ voi toimia myös osana kuntoutumista”, sanoo TTL:n johtava tutkija Matti Joensuu tiedotteessa.
Samaan aikaan kun työssäkäynti F-diagnoosin saaneilla on lisääntynyt, on myös erikoissairaanhoidon tarve mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi kasvanut. Kasvu on kuitenkin hidastunut viime vuosina, TTL kertoo tiedotteessa.
TTL:n vanhemman asiantuntijan Turusen mukaan mielenterveyden häiriöt ovat työssäkäynnin kasvusta huolimatta yhä merkittävämpi syy työkyvyttömyyteen ja alhaiseen työhön osallistumiseen.
Turunen korostaa, että painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta voitaisiin osittain siirtää varhaisempaan puuttumiseen ja ennalta ehkäiseviin toimiin perustason hoitoa kehittämällä.
”Näin voitaisiin vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia”, hän toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
