Mikko Romppainen toteuttaa vaimonsa suunnitelmaa ja sahaa tässä seinäpaneloinnin apurunkoa. Lattia laitetaan tanssikuntoon vahaamalla. Kuva: Sanne Katainen
Tanssilavoja pyörittävät maamiesseurat, kommunistit ja Jämsän Paronin tytär
Pääasiassa kaksi yritystä ratkaisee, kenen tahdissa suomalaiset lavoilla tanssivat.Tilaajalle
”Usko alaan on luja”, sanoo Marika Lehtinen Romppainen. Hän avaa kesäkaudelle 2026 Riutan. Vuoden 1958 lavan värimaailma vaalenee ja saarekkeeseen on suunnitteilla vip-tila. Kuva: Sanne KatainenJos otsikoita uskoisi, tanssilavat pullistelevat kellohameisia nuoria 1960-luvun malliin.
Lavoja kiertäessä huomaa, että asia ei ole ihan niin. Meno on toki vilkkaampaa kuin ankeiden koronavuosien jälkeen.
”Olimme varmaan yhteensä yli vuoden kiinni, mutta koronan jälkeen on nähty pieni nousu. Ilman vakituisia aktiivitanssijoita meille olisi käynyt huonosti”, sanoo lavayrittäjä Marika Lehtinen Romppainen.
Hän on jatkanut Nurmijärvellä talvilava Ruusulinnan yrittäjänä vuodesta 2017 isänsä jalanjäljissä. Jämsän Paronina tunnettu Esa Lehtinen pyöritti 1960-luvulta lähtien lavoja ja keikkaili.
”Edelleen hän aurailee Ruusulinnan pihaa ja tekee käsimainokset. Pidämme Paronille synttäritanssit, kun hän täyttää ensi vuonna 80 vuotta.”
Lehtinen Romppainen hankki hiljattain myös perinteikkään Riutanharjun lavan Riihimäeltä ja aloittaa kesätanssit toukokuussa 2026.
”Ravintola ja lavalle vievät rappuset on jo uusittu, tanssilattia kunnostetaan ja seiniä maalaillaan. Koetamme palauttaa lavan entiseen loistoonsa.”
Lisälavoihin ei aika riitä.
”Hankalin työ ovat ohjelmien ostot. Varaukset tehdään parin vuoden päähän, joten suosikeista pitää olla kutina etukäteen. Meillä on esiintynyt uusiakin bändejä, mutta ratkaisevaa on lippuluukun kautta kulkevien ihmisten määrä”, Lehtinen Romppainen kertoo.
”Yleensä haistan suosikit hyvin, mutta Jarkko Yli-Sikkilän varaamista mietin turhan pitkään. Lipsahdus on nyt korjattu.”
Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2024 reilut 560 000 euroa.
Entisen narikan paikalta tulee portaat wc-tilojen suuntaan. Kuva: Sanne KatainenLavoja pyörittää monenlaista väkeä: yritysten lisäksi esimerkiksi Someron Teeriharjua Häntälän maamiesseura, 70-vuotiasta Valasrantaa Yläneen VPK, Auran nuortentaloa nuorisoseura ja 60-vuotiasta Helsinki Pavia vantaalaisella teollisuusalueella Suomen kommunistinen työväenpuolue.
Käenkoskikeskusta Parkanossa pyörittää Parkanon Urheilijat. Kuva: Eija MansikkamäkiLavojen suurin toimija on Gramofoni oy, joka pyörittää 12 talvilavaa ja 16 kesälavaa ympäri Suomen.
”Yllättävän montaa pyörittää vielä maamiesseura, kyläyhdistys tai urheiluseura. Me olemme vuokranneet niiltä noin 30 lavaa, jotta saamme artisteille töitä”, kertoo ohjelmatoimisto Gramofonin perustaja Arto Nuotio.
”Kun aloin keikkailla 1960-luvun lopulla, Suomessa oli parituhatta aktiivista lavaa, nyt ehkä kolmisensataa. On aika surkeaa, että tanssijoita ja esiintyjiä olisi, mutta lavayrittäjiä ei. Mekin rönsyilemme konsertteihin ja musiikkinäytelmiin, jotta pärjäämme.”
Nuotio perusti Gramofonin vuonna 2015 alkaessaan hoitaa Sonylle siirtyneen Auraviihteen artistimyyntiä. Nyt 13 työntekijän yritystä johtaa poika Toni Nuotio.
Liikevaihto on 10 miljoonaa euroa, festareita myyvän Gramo Popin vähemmän.
MT haastatteli Kyösti Mäkimattilaa Tortinmäen lavalla kesällä 2021. Kuva: PasiLeinoArtisteja myyvä kenttä on Suomessa kahden kauppaa: Gramofonin ja Magnum Liven.
Muun muassa Hurma, Aki Samuli, Saija Tuupanen, Taikakuu ja Varjokuva kuuluvat Magnum Liven ”talliin”. Vastaavasti vaikkapa Teemu Harjukari, Komiat, Kyösti Mäkimattila, Sinitaivas, Yli-Sikkilä ja tangokuninkaalliset Gramofonin suojiin, Pekkaniskan Pojat kumpaankin solistista riippuen.
Magnum Live vuokraa vain Virtain Hiekkarantaa ja Turun Uittamoa paikallisilta yhdistyksiltä.
”Emme ole lähteneet kilpailemaan lavayrittäjien kanssa, mutta tarkkailemme toki markkinaa”, toimitusjohtaja Veikko Lehtola sanoo.
Hän kuvaa alaa mielenkiintoiseksi, mutta hajaantuneeksi.
”Hyvillä paikoilla menee hyvin, mutta kaikkien puolesta toivon, että ihmiset ostaisivat pääsylipun lisäksi myös syötävää ja juotavaa.”
Hakuvuorot ilmoitetaan valotauluin. Kuva: Sanne KatainenVuokratuilla lavoilla omistajataho pitää usein kahviota ja huoltaa kiinteistöä. Haastetta tuo talkooinnon hiipuminen ja -väen vanheneminen.
Lavatanssien pääsyliput maksavat parikymppiä. Osakeyhtiö maksaa tulosta 14 prosentin arvonlisäveron, yhdistys ei mitään.
MT:n tietojen mukaan tähdet laskuttavat soittokeikasta jopa 7 000 euroa.
Arto Nuotion ja muiden tähtien kuvat koristavat nurmijärveläisen Ruusulinnan seiniä. Kuva: Eija MansikkamäkiNuotion mukaan kultainen 1960-luku oli iskelmälaulajille hyvää aikaa, mutta 1970-luvun loppupuolelta alkoivat haasteet: laulajia ei huolittu lavoille, vain ravintoloihin.
Nyt tanssijoita ja ihan vain musiikin kuuntelijoitakin olisi molempiin.
”Olen tosi iloinen, että nuoret ja vanhat ja kaikki laulajat sopivat nykyisin saman katon alle”, Nuotio sanoo.
Hän on avannut uudelleen Koskuen lavan Kurikan Jalasjärvellä ja Laihian nuorisoseuran tanssit.
Nuotio, 72, tekee itsekin kesän aikana 70 keikkaa Hariolax-yhtyeen ja Finlandersista tutun Jussi Lammelan kanssa. Nuotion hittejä ovat muun muassa Saari rakkauden ja Kairan kaunein tyttö.
- Osaston luetuimmat
