Merkintöjen virheet korjataan siinä sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä, joka tiedon on alunperin tallentanut. Kuva: Tarmo Lehtosalo
OmaKantaan voi ilmestyä jopa virheellisiä merkintöjä – asiantuntijat neuvovat, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa, että niitä korjataan
Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo se, että Suomessa on käytössä monia erilaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.Tilaajalle
OmaKannassa voi olla jopa virheitä. Niiden korjaamisen käytännöt vaihtelevat. Kuva: Jaana KankaanpääOmaKanta on käytössä lähes jokaisella suomalaisella. Joskus OmaKannan merkinnöissä saattaa olla epäselvyyksiä, virheitä tai puutteita.
Se, mitä tällaisessa tilanteessa kuuluu tehdä, ei ole niin yksinkertaista kuin moni saattaa kuvitella.
OmaKannan asiakkuusvastaava Mirva Nättiaho-Rönnholm kertoo, että mahdolliset virheet pitää korjata potilas- tai asiakastietojärjestelmään. Tämän jälkeen tieto näkyy oikein OmaKannassa. Vastuu tietojen korjaamisesta on siis sillä sosiaali- ja terveyspalvelun tarjoajalla, joka tiedon on alun perin tallentanut.
Käytännöt merkintöjen korjaamiseen eivät ole yhteneväisiä.
Jos haluaa, että omia tietoja korjataan, Nättiaho-Rönnholm neuvoo olemaan yhteydessä siihen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköön, jossa korjausta vaativa tieto on alun perin tallennettu.
Se, miten korjauksesta kannattaa yhteyttä ottaa, riippuu yksiköstä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käytössä muun muassa puhelinpalveluita ja sähköisiä viestikanavia.
”Jokaisella yksiköllä on omat tapansa tehdä näitä asioita.”
Voi olla, että korjauspyyntö pitää tehdä puhelinpalvelun kautta, nettilomakkeella tai esimerkiksi mobiilisovelluksen kautta.
Suomen suurimmalla hyvinvointialueella, Pirkanmaalla oikaisupyyntö omiin tietoihin tehdään vapaamuotoisesti tai lomakkeella ja se pitää lähettää allekirjoitettuna. Korjauspyynnön voi tehdä myös digitaalisesti OmaPirha-palvelussa.
Hallintoylilääkäri Tarja Marjamäki kertoo, että virheet voivat koskea muun muassa lääkkeiden nimiä tai vahvuuksia tai jotain yksittäistä kirjattua asiaa. Potilaan käsitys vastaanoton tai kontaktin tapahtumista voi myös erota terveydenhuollon ammattihenkilöllä kirjaamishetkellä vallinneesta käsityksestä ja varsin usein näitä eroavia käsityksiä pyydetään korjaamaan oikaisupyynnöissä, vaikkeivät ne virheitä olekaan.
”Joskus potilas haluaa täydennettäväksi käyntitietoa omalla näkemyksellään. Joskus potilaat jopa pyytävät diagnoosinsa poistoa, vaikkei kyse olekaan virheestä, vaan potilaan mielipiteen erosta terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän diagnoosin osalta. Asianmukaisesti tehtyjä diagnooseja ei poisteta potilastietojen oikaisupyynnöillä, vaan niistä annetaan kieltäytymistodistus sisältäen kieltäytymisen syyt”, Marjamäki kertoo.
Marjamäki arvioi, että kansalaiset osaavat kyllä tehdä potilastietojen oikaisupyyntöjä, mutta usein oikaisupyyntö on sellainen, ettei sen perusteella voi ratkaista asiaa suoraan. Käytännössä oikaisupyyntöä pitää usein tarkentaa.
Jotta oikaisupyyntö voitaisiin käsitellä suoraan, siinä pitäisi olla tieto siitä, kenen, missä yksikössä ja milloin tehtyä potilasasiakirjamerkintää oikaisu koskee. Lisäksi on tärkeää tietää, onko kyse korjaus- täydennys- vai poistopyyntö. Pyynnössä pitäisi olla myös eriteltynä sanatarkasti se, mitä halutaan korjata ja miten. Lisäksi ehdotetut muutokset pitää perustella.
Nättiaho-Rönnholm ei lähde arvioimaan, miksi käytännöt eroavat eri yksiköissä niin paljon. Hän sanoo kuitenkin, että yhtenäiset ohjeet ja käytännöt saattaisivat helpottaa kansalaisia.
Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo se, että Suomessa on käytössä monia erilaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.
Esimerkiksi laboratoriotuloksista tehdyt merkinnät näkyvät OmaKannassa. Kuva: Sanne Katainen”Joskus potilas haluaa täydennettäväksi käyntitietoa omalla näkemyksellään. Joskus potilaat jopa pyytävät diagnoosinsa poistoa, vaikkei kyse olekaan virheestä, vaan potilaan mielipiteen erosta terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän diagnoosin osalta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
