• Tuomion perusteet ovat sivuseikka, kun kansankiihottajien kuoro alkaa huutaa

    Sydämen sivistystä osoittaa väärin syytetyn puolustaminen, kirjoittaa Pekka Särkiö kolumnissaan.
    Tilaajalle
    Kuva: Timo Filpus
    Koti|Historia ja perinne
    29.3.202606:00
    Pekka Särkiö

    Monet saavat iloita sunnuntaina virpojista, jotka toivottavat tuoretta terveyttä. Kauniit pajunoksat saavat paikkansa maljakoissa keltaisten narsissien kanssa. Aurinkoinen palmusunnuntai on iloinen kevään tulon merkkipäivä. Samalla siitä alkaa piinaviikko ja Jeesuksen kärsimystie.

    Monet kysyvät, miksi adventtina ja palmusunnuntaina luetaan sama kertomus Jeesuksesta ratsastamassa aasilla Jerusalemiin. Adventtina Jeesuksen odotus on iloista, onhan edessä joulu. Palmusunnuntain iloa varjostaa kuolema. Samat suut huusivat ensin hoosiannaa ja sitten oikeusmurhaa.

    Ihmisten suosio kääntyy nopeasti tuomioksi. Roomalaisilla areenoilla taistelusta selvinnyt gladiaattori saattoi pitää henkensä tai sitten menettää sen. Kansa toisti kiihottajien äänen tuhatkertaisesti.

    Nyt jopa kymmenet miljoonat yhtyvät sosiaalisessa mediassa kiihottajien huutoon. Varsinaiset tuomion perusteet ovat sivuasia siinä vaiheessa, kun ääni alkaa nousta. Tuomitsemisen rituaali on viime kädessä tapa osoittaa heimoon kuulumista ja sanoutua irti vihollisleiristä.

    Samat suut huusivat ensin hoosiannaa ja sitten oikeusmurhaa.

    Pintasivistys ja trendaava lähimmäisenrakkaus haihtuvat helposti, kun tarjoutuu mahdollisuus osallistua suurella joukolla jonkun tuomitsemiseen. Todellinen sydämen sivistys ja aito lähimmäisestä välittäminen tulevat esille silloin, kun joku asettuu puolustamaan väärin syytettyä. Mutta puolustajakin voi löytää itsensä pian syytettyjen penkiltä.

    Tutkija Aleksi Mainio johti Kansallisarkiston hanketta, joka selvitti suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa 1917–1964. Selvityksen aloitusta saatiin odottaa pitkään vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

    Lopputulos oli odotetun karu. Neuvostojohto vainosi maanviljelijöitä eli kulakkeja, sitten ukrainalaisia ja lopulta kaikkia vähemmistökansallisuuksia. Suomalaisia tapettiin 7 000–11 000. Terrorin tuloksellisuus kertoo propagandan ja pelon yhteisvaikutuksesta. Samat keinot ovat Venäjällä edelleen käytössä mielten muokkaamiseksi.

    Länsimaissa on yleensä omaksuttu ajatus puolueettomasta oikeudenkäytöstä. Ehkä Jeesuksen näytösoikeudenkäynti on toiminut varoittavana esimerkkinä?

    Oikeuden jumalatar Dike kannattelee silmät sidottuina vaakaa, johon asetellaan punnuksia puolesta ja vastaan. Ennakkoluulot eivät saa vaikuttaa. Audietur et altera pars – Kaikille osapuolille on annettava mahdollisuus tulla kuulluiksi.

    Media on tämän päivän oikeussali, josta tasapuolisuus ja varovaisuus ovat usein poissa. Nopeus johtopäätöksissä voi ohittaa huolellisen punninnan ja toisen osapuolen kuulemisen.

    Maaseudun Tulevaisuus kertoi toisen näkökulman Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen matkan päättymiseen joulukuussa Brysselissä. Tapauksen syistä oli esitetty spekulaatioita. Todellisuudessa oli kyse vakavasta sairastumisesta, joka olisi voinut johtaa kuolemaan (MT 13.3.2026).

    Kirjoittaja on kenttäpiispa evp. ja Salpausselän kappalainen.
    Lisää aiheesta
    • Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen on sairauslomalla vielä toukokuun loppuun saakka.

      Yhteiskunta | Kelan Lasse Lehtonen palaa julkisuuteen MT:n haastattelussa

      Tilaajalle
    • Palmusunnuntai on perinteinen virpomispäivä. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla tapa osuu kuitenkin lankalauantaille pääsiäisen aikaan.

      Kulttuuri | Virpojat katosivat maaseudulta – tässä ovat syyt pääsiäisperinteen hiipumiseen

      Tilaajalle
    • Suomessa palmusunnuntain perinteeseen kuuluu, että lapset käyvät virpomassa pajunoksat käsissään.

      Tiedätkö, miksi palmusunnuntaita juhlitaan?

    • Pyhien oksien sunnuntai

    Artikkelin aiheet
    oikeus ja moraali
    media
    Jeesus
    Neuvostoliitto
    sydämen sivistys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää