• Nuorten miesten orkesteri aloitti omista rippijuhlista – vasta 20-vuotias solisti laulaa kuin Olavi Virta ja hoitaa lehmiä

    Nuori ylioppilas hoitaa päivisin kotitilansa karjaa ja valloittaa iltaisin tanssilavoja orkesterinsa kanssa. Pian keikkailuun tulee kuitenkin tauko.
    Tilaajalle
    Atte Unnaslahti ja vuosimallin 1958 Massey-Ferguson 35. Traktori on edustuskäytössä ja välillä apuna isovanhempien kasvimaalla.
    Atte Unnaslahti ja vuosimallin 1958 Massey-Ferguson 35. Traktori on edustuskäytössä ja välillä apuna isovanhempien kasvimaalla. Kuva: Sanne Katainen
    Koti|Musiikki
    26.6.202520:00
    Eija Mansikkamäki
    0:00
    0:00

    Tanssilavalta kuuluu musiikkia, aivan kuin Olavi Virta laulaisi. Ehkä vuorossa ovat taukolevyt?

    Tarkemmin katsottuna esiintymiskorokkeella näkyy kuitenkin joukko nuoria miehiä, jotka soittavat ja yhden suu liikkuu.

    Suu on Atte Unnaslahden. Orkesteri on nimeltään Urho ja Unehtumattomat, kumpikin uransa alussa.

    Illasta on aikaa pari vuotta ja orkesterilla takanaan paljon keikkoja ja muitakin isoja lavoja.

    Nuoret miehet ovat maalaispoikia ja Kuhmoisista kotoisin. Ja niin nuoria, että hyvään vauhtiin päässyt keikkailu katkeaa tänä kesänä, kun Unnaslahti menee armeijaan. Muut kävivät sen jo aiemmin.

    ”Maatalous on sellainen kutsumus. Tilaamme on hoitanut sama suku vuodesta 1773 ja olen innolla joku päivä sen 11. isäntä.”

    Solisti päätti lukion vuosi sitten, ja välivuonna hän keikkaili ja hoiti vanhempiensa apuna 66 holsteinilaisen maitotilaa Kuhmoisissa.

    ”Teen navettahommia, jaan apetta lehmille ja tuuraan isää. Meillä on vuonna 2014 valmistunut navetta ja yksi robotti. Tilan työt ovat hiukan muuttuneet, koska tarkkoja lypsyaikoja ei enää ole”, Atte Unnaslahti kertoo.

    Tulevaisuudessa kiinnostaisivat agrologin opinnot.

    ”Maatalous on sellainen kutsumus. Tilaamme on hoitanut sama suku vuodesta 1773. Olen jonakin päivänä sen 11. isäntä ja jatkan edellisten polvien tekemää työtä.”

    Atte Unnaslahti ehtii ottaa rehunäytteen ennen illan esiintymistä.
    Atte Unnaslahti ehtii ottaa rehunäytteen ennen illan esiintymistä. Kuva: Sanne Katainen

    Häntä harmittaa, että Kuhmoisissa on enää neljä ja naapuripitäjässä Padasjoella vain yksi maitotila.

    ”Suomen maatalous on ajautunut tilaan, jossa vain isot pärjäävät. Puhutaan huoltovarmuudesta, mutta mitään ei varmaankaan tapahdu, ennen kuin tulee jokin isompi kriisi.”

    Häntä epäilyttää, ettei kaupunkilaisiakaan lopulta kiinnosta kotimaisuus, vaan se että ruokaa on aina saatavilla ja edullisesti.

    Atte Urho Aaretti Unnaslahti

    Syntynyt 5.6.2005 Kuhmoisten Kissakulmalla, ylioppilas 2024.

    Laulaa ja soittaa kitaraa tanssiorkesterissa Urho ja Unehtumattomat.

    Yhtyeen rumpali Topias Isojärvi (s. 2004) opiskelee tietotekniikkaa Jyväskylän yliopistossa, bassokitaristi Valtteri Poikala (s. 2004) sähkötekniikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja haitaristi Eljas Liehu (s. 2001) metsätaloustieteitä yliopistossa Joensuussa.

    Yhtyeen omista sävellyksistä valmiina on muun muassa Eljas Liehun Puolukankukka-valssi.

    Musiikki tuli nuoren miehen elämään jo lapsena.

    ”Vanhemmat kuuntelevat paljon musiikkia, ja kuuntelen sitä myös traktorissa. 1950-luvulla Kuhmoisissa en olisi kuullut musiikkia lainkaan näin paljon”, Unnaslahti kertoo.

    Esikuvina oli Dingoa, Stray Catsia ja rokkenrollia, mutta tanssimusiikki vei mennessään.

    ”Minä olin 14-vuotias, rumpali 15 ja haitaristi 18. Saimme ajatuksen, että kun on musikaalista taitoa, olisi kiva soitella yhdessä. Ja kun kaikki ovat tykänneet perinteisestä musiikista ja maalla on lavoja, päätimme perustaa tanssiorkesterin.”

    ”Sinun silmiesi tähden, laulan laulun kauneimman.” Vasemmalta Topias Isojärvi, Valtteri Poikala, Atte Unnaslahti ja Eljas Liehu.
    ”Sinun silmiesi tähden, laulan laulun kauneimman.” Vasemmalta Topias Isojärvi, Valtteri Poikala, Atte Unnaslahti ja Eljas Liehu. Kuva: Sanne Katainen

    Pojat aloittivat soittamalla Unnaslahden omissa rippijuhlissa syksyllä 2020, sitten syntymäpäivillä, mökeillä ja oman kylän seurantalon Kissakulman tansseissa.

    ”Alkuun se oli aikamoista räpeltämistä, koska kenelläkään ei ollut bändikokemusta. Minä olin laulanut ja soittanut kitaraa vasta vähän aikaa ja basisti vasta puoli vuotta.”

    Haitaristi ja rumpali olivat saaneet oppinsa musiikkiopistossa jo pienestä pitäen.

    Ensin opeteltiin yhdessä soittamista Valmetti-valssilla, jonka pojat olivat kuulleet radiosta.

    Ensin opeteltiin yhdessä soittamista Valmetti-valssilla, jonka pojat olivat kuulleet radiosta.

    Keikkailu lähiseudulla laajeni Unnaslahden lukioaikana ja vuonna 2020 perustettiin yhtye nimeltä Urho Tuhkanen ja Pojat. Nimeksi vaihtui sittemmin Urho ja Unehtumattomat.

    Urho on Aten toinen etunimi ja Tuhkanen äidin tyttönimi.

    Unehtumaton on puolestaan Kuhmoisten murretta ja tarkoittaa unohtumatonta. Unnaslahti laulaakin joka ilta laulun Unehtumaton ilta Kuhmoisten murteella. Murretta on opettanut vaari Seppo Unnaslahti, jonka mukaan murre on saanut vaikutteita Savosta.

    ”Hän seisoi siellä ylväänä ja me pojat ringissä ympärillä kuunneltiin kuninkaan neuvoja.”

    Yhtenä virstanpylväänä Unnaslahti mainitsee iittiläisen Saukonkallion lavan, jonne pojat pääsivät samalle keikalle Kyösti Mäkimattilan ja Varjokuvan kanssa elokuussa 2022.

    ”Vetäistiin setti ja kun useampi sata ihmistä tanssi hymyssä suin meidän tahtiin, ajattelimme jatkaa toimintamme kehittämistä mökkisynttäreistä tanssipuolelle.”

    Mäkimattila jakoi tauolla vinkkejä ja viisauksia.

    ”Hän seisoi siellä ylväänä ja me pojat ringissä ympärillä kuunneltiin kuninkaan neuvoja”, Unnaslahti muistelee.

    Takahuoneessa eli bäkkärillä vaihdetaan vaatteet ja juonitaan illan soittokulku. Vasemmalta Valtteri Poikaja, Atte Unnaslahti, Topias Isojärvi ja Eljas Liehu.
    Takahuoneessa eli bäkkärillä vaihdetaan vaatteet ja juonitaan illan soittokulku. Vasemmalta Valtteri Poikaja, Atte Unnaslahti, Topias Isojärvi ja Eljas Liehu. Kuva: Sanne Katainen

    Mäkimattila neuvoi opettelemaan perusasiat hyvin, ennen kuin alkaa soveltaa.

    ”Ja että pitää olla uskollinen ammattitaitoisen säveltäjän näkemykselle siitä, miten pitää soittaa.”

    Pojat soittavat yhä synttäreilläkin, mutta hinta on noussut kysynnän, matkustamisen ja soittopelien hinnan vuoksi.

    ”Kyllähän tämä on tavallaan työtä, josta pitää saada myös kunnollinen korvaus.”

    Aiemmin koulussa lauluääni ei herättänyt huomiota, koska enää ei ole laulukokeita.

    Laulamista yhtyeessä kokeilivat aluksi myös muut, mutta muun muassa ujouden vuoksi mikrofonin varteen valikoitui Unnaslahti.

    Valinta oli oivallinen, sillä hänen muheva lauluäänensä hämmästyttää kuulijoita, vaikka lauluharrastus alkoi vasta orkesterin myötä.

    ”Otin lukioaikana laulutunteja ja lauloin ahkerasti, mutta sanoisin, että ääni avautui kunnolla vuonna 2023.”

    Atte Unnaslahti soittaa keikoilla myös kitaraa.
    Atte Unnaslahti soittaa keikoilla myös kitaraa. Kuva: Sanne Katainen

    Aiemmin lauluääni ei herättänyt huomiota edes koulussa, koska siellä ei pidetä enää laulukokeita, Unnaslahti sanoo.

    Nuori mies on ollut pitkään mukana myös paikallisissa pelimanneissa, vieraillut jämsäläisen haitariorkesterin solistina ja laulaa ykköstenoria Kuhmoisten mieskuorossa.

    ”Mieskuorossa oppii kuuntelemaan, jotta pysyy samassa äänessä ja pääsee laulamaan kauniita serenadeja ja isänmaallisia lauluja.”

    ”Armeija on niin kertaluontoinen kokemus, että aion ottaa tavallisista hommista kaiken irti.”

    Urhon ja Unehtumattomien tanssittamiseen tulee pian tauko. Unnaslahti menee armeijaan heinäkuussa, eikä lomille voi sopia kuin pientä keikkailua.

    Soittojoukkoihin hän ei ole menossa.

    ”Armeija on niin kertaluontoinen kokemus, että aion ottaa tavallisista hommista kaiken irti. Se ei ehkä ole niin raskaskaan kuin monille muille, koska samoilen metsässä ja olen tottunut maatilalla pitkiin päivin.”

    Unnaslahdesta on hyvä, että orkesteri on saanut kypsyä ja kehittyä rauhassa. Hän ei usko keikkatauon tärvelevän tulevaisuutta.

    ”Olemme myyneet itse keikkamme, mutta armeijan jälkeen pitää ehkä katsoa tilannetta uudelleen.”

    Entä tangokuningas- ynnä muut laulukilpailut?

    ”Hoidetaan nyt valtion velvoitteet ensin pois.”

    Lupaavasta laulajasta kuullaan siis vielä.

    Urho ja Unehtumattomat tunnetaan Kuhmoisissa ja halutaan ikuistaa Honkahovin tanssilavallakin.
    Urho ja Unehtumattomat tunnetaan Kuhmoisissa ja halutaan ikuistaa Honkahovin tanssilavallakin. Kuva: Sanne Katainen
    Lisää aiheesta
    • "Isäni lupasi minulle ja veljelleni mopojen sijaan autot, kun täytämme 18. Sain farmari Opel Rekordin, vaikka halusin Volvo Amazonin. Ostin sen itse, kun tulin tangokuninkaaksi", Kyösti Mäkimattila kertoo B18-moottorilla varustetusta vuoden 1966 silmäterästään. "Tällä on suorastaan mukava ajaa, kun vaihdoin renkaat ja iskarit. Näihin ja kupla-Volkkareihin saa varaosia ja ne ovat myös sijoituksia, joista saa rahansa pois. Kantsii pitää hyvänä, en esimerkiksi aja märällä kelillä."

      Video: "Eniten kaipaan yleisöstä tulevaa energiaa ja lauantai-iltojen väreilyä" – Kyösti Mäkimattila on ollut keikaton, mutta ei toimeton, vaan tehnyt korona-aikana runokirjan, kolme albumia, sata laulutekstiä ja perustanut radiokanavan

    • Komiat: Aleksi Laukkonen (vas.), Samuel Järvinen, Eero Nummela, Aleksi Yli-Sissala (edessä), Juho Eskola (takana) ja Pekka Oravuo voittivat viime vuonna tanssiorkestereiden Suomen mestaruuden.

      Komiat keikkailee pakettiautolla, kahvin voimalla ja opiskelujen ehdoilla – uusi voittajabändi valitaan tänään

    • Juha Hostikka ja muistokivi Helsingin Kivinokassa, missä Dallapé perustettiin sata vuotta sitten.

      Musiikki | Suomea kiertää 100-vuotias orkesteri, joka pelasti Viipurin räjäyttämiseltä

      Tilaajalle
    • Perinteisten juhannussuosikkien rinnalle on noussut uudempaa kesämusiikkia, kuten JVG.

      Musiikki | Joka kuudennen suomalaisen mielestä onnistuneen juhannuksen salaisuus on musiikki ‒ näitä kappaleita kuuntelemme jälleen kerran

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta