Juha Hostikka taitaa myös oopperalaulun ja tenniksen. Kuva: Kari Salonen
Suomea kiertää 100-vuotias orkesteri, joka pelasti Viipurin räjäyttämiseltä
Juha Hostikka palautti 100-vuotiaan orkesterin juurilleen ja viettää itsekin kesiään entisen Säkkijärven maisemissa.Tilaajalle
Juha Hostikka ja muistokivi Helsingin Kivinokassa, missä Dallapé perustettiin sata vuotta sitten. Kuva: Kari SalonenEuroopan pitkäaikaisin viihdeorkesteri aloitti juhlakiertueensa maaliskuussa ja päättää sen Helsingin juhlaviikoille elokuussa, lähellä 100-vuotista perustamispäiväänsä.
Konserttien lisäksi orkesteri kiertää muutamilla tanssilavoilla kesällä.
”Kesä alkaa Sääjärven lavalta Savitaipaleelta juuri ennen äitienpäivää”, sanoo orkesteria vuodesta 2009 luotsannut Juha Hostikka.
Lava on lähellä Hostikan mökkiä ja muusikon isän synnyinkotia Ylämaalla. Juuri tuohon kolkkaan jäivät rippeet Säkkijärvestä sotien jälkeen.
”Minä rakastan maaseutua!”
Hostikan isä oli Radion sinfoniaorkesterin pasunisti ja äiti laulunopettaja. Poika on äitinsä puolelta neljännen polven helsinkiläinen, mutta arvostaa maaseutua ja mökkeilyä Hostikan kylällä Ylämaalla.
”Minä rakastan maaseutua! Mikään ei ole rauhoittavampaa kuin avata perillä auton ovi ja kuulla, kuinka korvissa humisee hiljaisuus”, Hostikka hehkuttaa.
”Maaseutu on suuri voimavara minulle ja suuri rikkaus koko yhteiskunnalle. Toivon, että sen henkiset ja fyysiset resurssit osataan hyödyntää hyvällä tavalla kaikkien eduksi.”
Maalla Hostikka ostaa naudanlihaa paikalliselta Peltokukan maatilalta ja puuhailee mökillään.
”Puuhommaa on niin paljon kuin vain jaksaa, ja aina on jotakin korjattavaa.”
Työtä teettää myös kesäteatteri, jossa hän esiintyi viime kesänä Pyhärannassa ja tänä kesänä Turussa.
Osa muistaa Hostikan urheilusta, sillä hän voitti tenniksen nelinpelin Suomen mestaruuden vuonna 1994. Laji jäi ikä- ja kuntosyistä, mutta koronavuosien hiljaisina keikka-aikoina hän antoi tennisvalmennusta.
Urheiluharrastus jatkuu katsomossa, sillä Hostikka kyyditsee 8- ja 11-vuotiaita tyttäriään luistelemaan.
”He treenaavat kuin ammattilaiset. Luistelu on minulle aivan uusi maailma, joten voin neuvomisen sijaan vain kannustaa heitä. Hienoa viihdettä!”
”Kulloisenkin orkesterinjohtajan pitää olla uskollinen perinteille ja huolehtia orkesterista hyvin.”
Dallapé-orkesterin Hostikka sai uuteen kukoistukseen. Pumpun tunnistaa puhaltimista, valkoisista pikkutakeista ja suuresta koosta. Yhtye on satavuotias, mutta näyttää nuorekkaalta, ovathan soittoniekat vaihtuneet vuosikymmenten mittaan.
Tuorein kokoonpano syntyi, kun yhtyeessä 1990-luvulla soittanut saksofonisti Hostikka alkoi luotsata Dallapéta vuonna 2009.
”Yhtyeen tavaramerkin omistaja Juhani Lindroos soitti ja kysyi, että kun orkesteri uhkaa näivettyä, kiinnostaisiko minua alkaa luotsata sitä. Totta kai kiinnosti!”
Tavaramerkki siirtyi Patentti- ja rekisterihallituksessa Hostikan nimiin 50 euron hintaan. Lindroos antoi käteen vielä toisenkin paperin.
”Siinä luki, että kulloisenkin orkesterinjohtajan pitää olla uskollinen perinteille ja huolehtia orkesterista hyvin. Lappu menee aina omistajan mukana, ja minä olen vasta neljäs.”
Ensimmäinen orkesterinjohtaja oli Martti Jäppilä, seuraavat Eero Lauresalo ja Lindroos.
Dallapé on soittanut useana juhannuksena Helsingin Kivinokan rannassa, mutta tänä vuonna vasta Juhlaviikoilla. Kuva: Kari SalonenAlun perin Dallapén perustivat Sörnäisten sosialistisen nuorisoliiton laulu- ja soitinryhmä Rajamäen Pojat Helsingin Kivinokassa. Paikalla oli tanssilava.
”Nimi Rajamäen pojat tuli siitä, että he soittivat mäellä, jonka toisella puolella olivat demarit ja toisella kommarit. Pojat tulivat aika suoraan vankileiriltä villitsemään nuorisoa.”
Pojat olivat harmonikansoittajat Jäppilä ja Erkki Majander, laulaja Ville Alanko ja rumpali Mauno Jonsson.
Musiikki oli jazz-vetoista, ja esiintymisillä kerättiin rahaa ammattiyhdistyksille Helsingissä.
”Aika pian vasemmistolaisuus kuitenkin karisi ja orkesteri irtautui poliittisesta toiminnasta.”
Alkuajan villapaidat vaihtuivat tummiin pukuihin ja jo 1930-luvulla valkoisiin frakkeihin.
Dallapé-kivi sijaitsee Kivinokan sydämessä Kulosaaren pohjoispuolella. Kuva: Kari SalonenKeikkailu laajeni 1930-luvulla, ja mukaan liittyivät solisti Matti Jurva, haitaristi Vili Vesterinen sekä solistit A. Aimo ja Georg Malmstén.
Opettipa Helsingissä Heimolan talossa toiminut Dallapé-opisto laulamista itse Ansa Ikoselle, Olavi Virralle ja Kauko Käyhköllekin.
Soitanta keskeytyi, kun talvisota kutsui miehiä.
Orkesteri jatkoi sodan jälkeen, vuodesta 1960 tauotta. Ensin ohjelmisto oli humppa-, sitten tangovetoista, väillä säestettiin Aikamiesten Iltatuulen viestiä ja Hostikan kaudella Topi Sorsakoskea, Maria Ylipäätä ja lauluyhtye Rajatonta.
”Kun orkesteri siirtyi minulle, oli pakko tehdä isompi muutos. Visioni oli, että orkesterin pitää olla iso ja tuoda taas esiin viulun kaiho ja ksylofonin kilkatus. Dallapésta puhutaan haitaristiorkesterina, mutta minulle se on ollut aina saksofoniorkesteri”, Hostikka sanoo.
Yhtye oli alun pitäenkin suuri uudistaja sotaan saakka.
”Orkesteri on aina ammentanut suomalaisesta perinteestä, mutta tuonut Berliinistä ja Amerikasta räväkkää schlageria ja jazzvaikutteita. Täällä Suomessa ei olla päästy karkuun myöskään slaavilasta kaihoa.”
Tunnettu urotyö oli Viipurin pelastaminen vuonna 1941. Yleisradio soitti kuukausikaupalla yhtäjaksoisesti Vili Vesterisen soittamaa ja Dallapén säestämää Säkkijärven polkkaa, jotta vihollinen ei päässyt räjäyttämään radiomiinojaan Viipurissa. Radiosoitto sekoitti miinojen tarvitseman radiotaajuuden kolmisoinnun.
Säkkijärven polkka soi Yleisradiossa yhtäjaksoisesti, ettei vihollinen päässyt räjäyttämään Viipuria.
Sopiikin, että Hostikka kutsui Vesterinen-yhtyeen Tero Vesterisen levyttämään Dallapén juhlalevylle isoisänsä tunnetuksi tekemän polkan.
Samalla levyllä on myös Dallapén ensilevytykset kappaleista Muistan sua Elaine ja Budapestin yössä.
Keikoilla on aina soitettava Ilta Oulujoella ja Jälleen soittaa Dallapé, ettei yleisö ala huomautella. Vakioita ovat myös Tammerkoski ja Bimbambulla.
Dallapé on nykyisin 11-jäseninen orkesteri. Kuva: Marek SabogaliSoittajia on nyt yksitoista ja mukana kaikki instrumentit, jotka vaaditaan jazzin, humpan ja tangon tulkintaan.
Hostikka on opiskellut saksofonin soittoa ja klassista laulua. Juuri vanha viihdemusiikki ja Reijo Taipale saivat hänet alun perin kiinnostumaan laulamisesta. Hänestä on ”ahdasmielistä” vertailla klassisen ja iskelmän arvostusta.
”On yhdentekevää, mitä teet, jos teet sen hyvin ja kunnianhimoisesti. Olen ottanut kaikki työtehtävät vastaan suurella kiitollisuudella ja tehnyt niissä kaiken, mitä voin tehdä. Se on oikeastaan ainoa asia, mitä voi itseltään vaatia.”
Juha Hostikka
Dallapé-orkesterin johtaja ja laulusolisti vuodesta 2009, aiemmin yhtyeen saksofonisti.
Mökkeilee Ylämaalla, nykyisessä Lappeenrannassa.
Syntynyt 9.9.1971 Helsingissä, missä asuu yhä.
Opiskellut klassista laulua Sibelius-akatemiassa ja saksofonin soittoa Oulunkylän Pop & jazz -opistossa. Lukuisia ooppera- ja kesäteatterirooleja.
Vaimo Anu Hostikka on laulaja ja Musiikkiteatteri Kapsäkin taiteellinen johtaja. Perheeseen kuuluvat myös 8- ja 11-vuotiaat tyttäret.
- Osaston luetuimmat
