Pamela Tolan elokuva Hyviä vuosia sijoittuu kylpyläkaupunki Pärnuun. Mukana on tunnettuja näyttelijöitä: Jonna Järnefelt, Taneli Mäkelä, Irina Pulkka, Tommi Eronen, Milka Ahlroth ja Antti Virmavirta. Kuva: Renee Altrov
Ensi vuoden kotimaista hittielokuvaa kuvataan Pärnussa – näyttelijällä on idea kuvausten lisäämiseksi Suomessa
Suomalaisia elokuvia kuvataan yhä enemmän Virossa kustannussyistä. Pamela Tolan uutuuselokuvassa Pärnu on kuitenkin pääosassa.TilaajallePärnumaa
Kuvausryhmä odottelee pöllyävän hiekan keskellä toukokuun lopussa Pärnussa. Hyviä vuosia -elokuvan kuvaukset kestävät viitisen viikkoa ja syksyllä on luvassa muutama lisäpäivä. Kuva: Katja LamminenVaalea hiekka pöllyää täyttäen korvat ja päänahan. Näyttelijä Taneli Mäkelä seisoo veden ääressä makuupussi ympärilleen kiedottuna ja odottaa ohjaajan käskyä lähteä astelemaan rantaa pitkin.
Käynnissä ovat elokuvaohjaaja, näyttelijä Pamela Tolan vetämät kuvaukset Viron Pärnussa. Elokuva Hyviä vuosia tulee Suomessa teattereihin ensi vuoden alussa.
Siinä seurataan ystäväporukkaa, joka kokoontuu vuosittain Pärnun kylpyläkaupunkiin lomailemaan. Yhtäkkiä joukkoon liittyy uusia jäseniä ja itse kukin alkaa pohtia elämänsä suuntaa.
Hyviä vuosia perustuu Aino Jolkkosen alkuperäisideaan, ja elokuvan ovat käsikirjoittaneet Katja Kallio ja Aleksi Bardy, joka on myös elokuvan tuottaja.
Illan kuvaussession päätyttyä Bardy kertoo toimittajille, että Pärnu on ainoa mahdollinen kuvauspaikka elokuvalle, jossa kyseinen kylpyläkaupunki on yksi pääroolin esittäjistä. Siksi Suomessa kuvaaminen ei ollut vaihtoehto.
Nykyään suomalaisia elokuvia kuvataan yhä enemmän Virossa myös kustannussyistä.
Virossa ulkomaiset tuotannot saavat verohyötyä, joka antaa maalle kustannuspuolella pienen edun Suomeen nähden.
”Suomessa on myös verohelpotusjärjestelmä, mutta se on muotoiltu niin, että kotimaiset tuotannot eivät pääse siihen kiinni. Sen takia Suomi menettää mahdollisuuksia siinä, että suomalaiset tuotannot kuvaisivat Suomessa”, Bardy sanoo.
Osa maakunnista on luonut oman järjestelmänsä, joka kannustaa kuvaamaan kotimaassa. Bardyn mukaan muun muassa Tampere, Turku ja Itä-Suomi ovat kunnostautuneet ja saaneet hyötyä kotimaisista tuotannoista.
Aluepolitiikka ja elinkeinoelämä lyövät kättä, kun mukana kannustimissa ja tuotannoissa on kunnallisia toimijoita sekä paikallisia yrityksiä laidasta laitaan.
Bardyn mielestä Suomi ja Viro voisivat tehdä pieninä kansakuntina myös yhteistyötä kannustimien suhteen houkutellakseen suurproduktioita.
Sen sijaan siitä tuottaja ei innostu, että elokuvia kuvataan Virossa, vaikka tapahtumien väitetään sijoittuvan Suomeen.
”Nämä maat näyttävät täysin erilaisilta ihan kasvustosta alkaen. Puut ovat erilaisia ja maaseutu viljelyksineen ja teineen näyttää erilaiselta”, Bardy selventää.
Hiekkamyrskyn keskellä tarvitaan luovia ratkaisuja. Hyviä vuosia -elokuva työllistää eri vaiheissa noin 50 henkeä ja peruskuvausryhmään kuuluu vähän alle 30 henkeä. Hieman yli puolet kuvausryhmästä on Virosta. Kuva: Katja LamminenNäyttelijä Jonna Järnefelt osallistuu keskusteluun painottamalla, että autenttisuus on elokuvalle todella tärkeää.
Hän kannustaa suomalaisia käsikirjoittamaan elokuvia ja TV-sarjoja niin vahvasti suomalaisiin maisemiin, ettei niitä voida kuvata ulkomailla.
Järnefelt suosisi myös kuvauspaikkoina pikkupaikkakuntia ympäri Suomen: ”Helsinkiläisyys on jo niin nähty.”
Kotimaisilla elokuva- ja TV-tuotannoilla olisi paljon annettavaa haja-asutusalueelle ja päin vastoin.
Järnefelt on nähnyt, miten yhteisöllisyys herää paikkakunnilla produktioissa.
”Mukana on paikallisia yrittäjiä leipomoista huovuttajiin saakka”, näyttelijä kuvailee kokemuksiaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
