Markku Karjalainen jaksaa vielä uskoa puurakentamisen tulevaisuuteen

Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen on ollut 30 vuotta Suomen tunnetuimpia puurakentamisen puolestapuhujia.

Karjalainen, 64, palkittiin itsenäisyyspäivänä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkillä.

”Kyllähän se valtavasti lämmittää. Koen sen elämäntyöpalkintona”, Karjalainen sanoo.

Samaan hengenvetoon hän luettelee muita puurakentamisen edistäjinä ansioituneita: Mikko Viljakainen, Mikko Leino, Petri Heino, Tero Lahtela sekä edesmennyt Pertti Hämäläinen, joka pani alulle teollisen puurakentamisen Suomessa.

Puuprofessori Karjalainen myöntää, että välillä häneen on iskenyt epäusko. Tuleeko tästä koskaan mitään? Viime aikoina mieltä on vetänyt matalaksi sekin, että rakentaminen ylipäätään on niin alamaissa.

Uudistettua rakennuslakia Karjalainen pitää ”hemmetin kunnianhimottomana”, kun tarkastellaan ekologisten, uusiutuvien materiaalien kilpailukykyä.

Toisaalta on asioita, jotka estävät häntä heittämästä kirvestä kaivoon. Ensinnäkin arkkitehtiopiskelijat, joita Karjalainen kouluttaa, ovat todella kiinnostuneita puun käytöstä.

”Tässä on tapahtunut kymmenessä vuodessa iso muutos.”

Sitten on jokavuotinen Puupalkinto, jossa Karjalainen sai tänä vuonna olla tuomariston puheenjohtajana. Palkintoehdokkaat ovat hänestä hyvä muistutus Suomen upeista ja monipuolisista puurakentamisen ratkaisuista.

Vuoden 2025 Puupalkinto myönnettiin Kuokkalan Kalon -puukerrostalokorttelille Jyväskylässä. Sen pääsuunnittelusta vastasivat arkkitehdit Paula Leiwo ja Kristiina Kuusiluoma.

Markku ja Tarja Karjalainen ovat olleet naimisissa 43 vuotta. Kuva: Markku Karjalaisen arkisto

Heinäkuun lopussa, kun yliopiston lukukausi päättyy, Markku Karjalainen jää eläkkeelle ja aikoo palata puolisonsa Tarjan kanssa juurilleen Ouluun.

Pari on ollut naimisissa vuodesta 1982. Oulussa asuvat myös heidän kolme lastaan ja viisi lastenlastaan.

”Meillä on Muhoksella mökki, jossa ajattelimme viettää vastedes runsaasti aikaa. Lisäksi haluamme olla paljon lastenlastemme kanssa.”

”Ilman Tarjan tukea en olisi jaksanut näinä työvuosinani. Eläkepäivinä meille tulee enemmän tilaisuuksia myös matkustella maailmalla.”