Sabine Godmé ja Jean-Marie Guillaume viljelevät ja valmistavat viiniä Champagnen alueella. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
Kalliskin kuohuviini menee hukkaan, kun tarjoat sen perinteisellä tavalla
Perinteiset huilulasit on aika laittaa kierrätykseen. Samppanjan viljelijä sanoo suorat sanat alkoholittomista tuotteista.Tilaajalle
Kuohuviini maistuu hyvin suomalaisille. Se kannattaa nauttia tulppaanin muotoisista laseista tai valkoviinilaseista. Kuva: Sanne KatainenSuomalaiset iloitsevat keväästä ja kuohuviinien korkit poksahtelevat.
”Erityisesti vappu on Suomessa todella kupliva. Kaikki ikäluokat tykkäävät kuohuviineistä. Nuoret hifistelevät: he juovat harvemmin mutta parempaa”, Alkon tuoteviestintäpäällikkö Anri Lindström kertoo kertoo.
Arvostetuin kuohuviini on aito samppanja, jota tuotetaan vain Champagnen alueella Ranskassa. Sen myynti on Suomessa pysynyt vakaampana kuin muiden alkoholituotteiden, vaikka kaikkien myynti on vähentynyt.
Alkon halvin samppanja on noin 30 euroa pullolta ja kallein yli 3 000 euroa.
Nuoret kuluttajat ovat samppanjan lisäksi kiinnostuneita cremanteista, jotka valmistetaan samppanjamenetelmällä.
Lindström kertoo, että häntä itseään kiehtovat tällä hetkellä erityisesti pienet viljelijätuottajat.
”He luovat todella mielenkiintoista murrosta samppanja-alalle.”
Yksi heistä on Jean-Marie Guillaume, joka viljelee ja valmistaa samppanjaa vaimonsa Sabine Godmén kanssa Verzenayn kylässä lähellä Reimsin kaupunkia.
Guillaume kertoo, että ranskalaiset nuoret juovat samppanjaa vähemmän kuin vanhempansa.
”Toisaalta elämme pidempään, joten vanhemmat ranskalaiset ehtivät juoda enemmän.”
Eurooppalaisten, myös suomalaisten, samppanjamaku on muuttunut. Aikaisemmin toivottiin makeutta, nyt kuivuutta.
”Voit miettiä itseäsi: Makusi muuttuu koko ajan. Mitä joit aikaisemmin ei ole se, mitä juot tulevaisuudessa. Maku on yksilöllinen asia, mutta se muutos, joka koskettaa kaikkia, on ilmastonmuutos.”
Guillaumen mukaan ilmaston lämpeneminen on muuttanut erityisesti sadonkorjuuta. Aikaisemmin rypäleet kerättiin, kun niiden pelättiin jäätyvän tai pilaantuvan syysmyrskyissä.
Viiniköynnökset leikataan vuosittain. Pääpiirteittäin samppanja valmistetaan kolmesta rypäleestä: Chardonnaysta, Pinot Noirista ja Pinot Meunierista Kuva: Terhi Pape-Mustonen”Nyt voimme kerätä kypsyneet rypäleet jo syyskuussa. Ne eivät ole yhtä happamia, joten meidän ei myöskään lisätä sokeria yhtä paljon kuin aikaisemmin.”
Alkoholittomiin kuohuviineihin hän suhtautuu hyvin kielteisesti.
”Alkoholiton samppanja ei ole samppanjaa. Unohtakaa se ja juokaa mieluummin vettä. Jos viinistä poistaa alkoholin, siitä viedään melkein kaikki muukin makua myöten.”
Samppanjan valmistus eroaa Guillaumen mukaan muusta viinin valmistuksesta erityisesti eri erien sekoituksen vuoksi. Eri rypäleiden lisäksi samppanjassa voidaan sekoittaa eri vuosikertoja.
Champagnen viininviljelyalue on hyvin kallista. Hehtaarihinnat liikkuvat jopa miljoonissa.
”Kun tila harvoin tulee tarjolle, se on jo käytännössä myyty ennen kuin kuulemme siitä. Alkuun pääsy vie vähintään 5–10 vuotta ilman tuloja. Siksi liiketoiminta perustuu perheelle: varastossa on viiniä ja pullot siirtyvät seuraavalle sukupolvelle”, Guillaume kertoo. Hänen poikansa ja tyttärensä ovat jo mukana tilan toiminnassa.
Viiniköynnösten hoitamiseen tarvitaan traktori, jonka läpi rivit mahtuvat. Kuva: Terhi Pape-MustonenKuohuviineistä suomalaisille ovat tuttuja erityisesti espanjalainen cava ja italialainen prosecco.
”Ilmaston lämpeneminen on kirous klassisille kuohuviinialueille ja siunaus aiemmin liian viileille”, Lindström kertoo.
Yksi esimerkki uusista alueista ovat Englannin Sussex ja Kent, jossa maaperä kalkkikivineen on hyvin samanlaista kuin Champagnen alueella.
"Ensimmäiset brittiläiset kuohuviinit tulivat Alkoon vuoden 2015 paikkeilla ja ne olivat silloin hyvin hapokkaita. Nyt niihin voidaan sekoittaa yhä enemmän reserviviinejä, joten tyyli on pehmentynyt ja kehittynyt.”
Korkeat huilulasit ovat näyttävät ja niissä kuplat erottuvat hyvin. Kuohuviinin aromit menevät niissä kuitenkin hukkaan. Kuva: Sanne KatainenLindströmin mukaan kuohuviini kannattaa nauttia kylmänä ja kuplivana, vaikka jotkut niistä avautuvat paremmin hieman lämmettyään.
Korkeiden ja tasaisten huilulasien aika on hänen mukaansa ohi. Niissä kuohuviinin aromit eivät pääse oikeuksiinsa.
”Jos et halua satsata tulppaanilaseihin, nauti kuohuviini valkoviinilaseista ja jätä huilulasit kaappiin.”
Vanhoja samppanjapulloja viinikellarissa Godmén tilalla. Kuva: Terhi Pape-MustonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
