Viikissä vanha Zetor-traktori pääsee osalliseksi yliopisto-opiskelijoiden köydenvetokilpailuun. Kuva: Jaana Kankaanpää
Viikkiläisten vapun juhlintaan kuuluu erityinen kilpailu – katso videolta, millaisesta perinteestä on kyse
Perinteinen vappukilpailu kokoaa nykyisten opiskelijoiden lisäksi jo valmistuneita muistelemaan opiskeluaikojaan.TilaajalleHelsinki
Zetorin vedossa kilpaillaan 5-6 hengen joukkueissa. Kuva: Jaana KankaanpääVappuaattona Viikin monitoimitalon hiekkakentälle kerääntyi runsaslukuinen opiskelijajoukko kilpailemaan perinteisessä Zetorin vedossa.
MT kävi paikan päällä selvittämässä, mistä tässä Viikin maatalous- ja metsätieteiden opiskelijoiden vappuperinteessä on oikein kyse.
Tapahtuman järjestäjän eli Maatalous-metsäylioppilaiden liiton MMYL ry:n puheenjohtaja Saaga Liimataisen mukaan lajissa on yksinkertaisesti kyse joukkueiden köydenvedosta, jossa on välissä vanha traktori.
Voittaja on se joukkue, kumpi saa ensin vastapuolen akselin oman merkkiviivansa yli. Lajissa kilpaillaan 5–6 hengen joukkueissa.
MMYL ry:n puheenjohtaja Saaga Liimatainen kertoo kilpailuun osallistuvan 12 joukkuetta. Kuva: Jaana KankaanpääLiimatainen kertoo, että Zetorin vetoon osallistuu tänä vuonna 12 joukkuetta. Voittajille on luvassa palkinnoksi haalarimerkit sekä ”pullo kuohuvaa”.
”Viime vuodet joukkueiden määrä on pyörinyt siinä noin kymmenessä”, yhdistyksen varapuheenjohtaja Erik Lovén muistelee.
”Traktori on peräisin Nurmijärveltä, josta Mikko Helin on sen meille aina toimittanut kisailua varten”, Lovén jatkaa.
Perinteen juuret ulottuvat aina 1990-luvulle saakka. Kilpailua järjestettiin aiemmin usein Helsingin Kaisaniemen kentällä, josta kentän remontin vuoksi Zetorin veto siirtyi Kasarmitorille viime vuonna.
”Tälle vuodelle päätimme tuoda tapahtuman Viikkiin. Jatkosta päättävät sitten tulevat hallitukset”, Liimatainen sanoo.
Zetorin vedon historia yltää aina 1990-luvulle asti. Kuva: Jaana Kankaanpää”Tähänhän on kaavailtu jo pidempään tekonurmea, joka voisi estää tällaisen tapahtuman järjestämisen”, Lovén lisää.
Perinteisen kilpailun merkityksestä opiskelijayhteisölle kertoo Lovénin mukaan nykyisten opiskelijoiden osallistumisen lisäksi se, että paikalle saapuu usein myös aikaisemmin valmistuneita muistelemaan omia opiskeluaikojaan.
Viikkiläisten perinnekilpailu kokoaa paikalle myös jo valmistuneita opiskelijoita. Kuva: Jaana KankaanpääZetorin vedon ratkettua Liimatainen ja Lovén kertovat Viikin vappujuhlijoiden suuntaavan perinteisesti Mantan lakitukseen Helsingin kauppatorille. Maataloustieteiden opiskelijat ovat käyneet myös yleensä Eino Leinon patsaalla.
”Maatalouspuolen opiskelijoilla on ollut perinteenä Mannerheimin hevosen ruokkiminen. Biologian opiskelijat ovat puolestaan lakittaneet Luonnontieteellisen keskusmuseon hirvipatsaan”, Liimatainen naurahtaa.
”Maatalouspuolen opiskelijoilla on ollut perinteenä Mannerheimin hevosen ruokkiminen.”
Lovénille vappupäivän suunnitelmat ovat selvät: Kaivopuistoa ja Ullanlinnanmäkeä kohti piknikille. Koronan jälkeen opiskelijaelämä on palautunut normaaliksi.
”Opiskelijaelämä Viikissä on tuntunut olevan nousujohteista. Opiskelijoita käy kyllä todella hyvin erilaisissa tapahtumissa”, Lovén summaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
