Nämä vieraslajit huolestuttavat nyt Ruotsissa
Vieraslajien torjunta Crowdsorsassa alkaa taas. Sovellus on käytössä myös muissa maissa.Tilaajalle
Japanintattaren varret ovat lähes haarattomat ja hieman puumaiset. Kasvi leviää hyvin agressiivisesti. Kuva: Kari SalonenLue artikkelin tiivistelmä- Crowdsorsa käynnistää vieraslajitorjunnan, jota johtaa Toni Paju.
- Japanintatar ja isosinivalvatti aiheuttavat nyt huolta Ruotsissa.
- Sovellus tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden torjua lajeja ja tienata palkkioita.
Vieraslajien torjunta alkaa taas Crowdsorsa-sovelluksessa. Sovelluksesta löytyy monia eri kuntia eri puolilta Suomea, toimitusjohtaja Toni Paju kertoo.
Käyttäjän vieraslajitietämystä testataan ensin kyselyllä. Näin varmistetaan, että hän tuntee esimerkiksi lupiinin ja jättipalsamin, jotka ovat Suomessa yleisimmin torjuttuja lajeja.
Sovelluksen käyttö perustuu siihen, että käyttäjä kuvaa torjuttavasta alueesta ensin videon. Sitten hän poistaa alueelta haitalliset vieraslajit mahdollisimman tarkasti ja kuvaa vielä toisen videon, jossa tulos esitellään.
Osa haitallisista vieraslajeista on liian haastavia joukkoistettavaksi.
”Esimerkiksi jättiputkea emme ole ottaneet mukaan haasteisiin, koska suuri osa sovelluksen käyttäjistä on nuoria. Jättiputken torjunta vaatii varovaisuutta ja suojavarusteita, sillä se voi aiheuttaa vakavia iho-oireita”, Paju kertoo.
Toinen vaikeasti torjuttava vieraslaji on japanintatar, joka leviää erittäin tehokkaasti jo pienestä juurenpalasesta.
”Sen juuret ovat todella syvällä, joten kasvia on hyvin vaikea torjua. Luonnon lisäksi kasvi on ongelmallinen rakennuksille, sillä se voi alkaa kasvaa rakenteiden sisällä.”
Japanintatar on levinnyt erittäin agressiivisesti monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa. Suomessa sitä ja sen sukulaista, jättitataria, on vielä melko vähän. Riskit leviämiseen ovat myös täällä suuret.
”Vaikka kasvia ei voida torjua joukkoistamalla, sitä voidaan kartoittaa. Kartoituksessa vapaaehtoiset tunnistavat kasvin ja laittavat siitä kuvia sovellukseen, jolloin kunta saa tietoa leviämisestä ja voi suunnitella torjuntaa tehokkaasti”, Paju kertoo.
Toinen Ruotsissa ongelmalliseksi havaituista lajeista on isosinivalvatti. Myös sen leviämistä kannattaa Suomessakin pitää silmällä.
”Sille ei periaatteessa ole mitään estettä, että esimerkiksi maatila tai matkailuyrittäjä ilmoittaisi tietyn alueen torjunta-alueeksi.”
Crowdsorsaa on tähän mennessä käytetty eri kuntien ja kaupunkien alueella, mutta tulevaisuudessa myös muilla maanomistajilla voisi olla mahdollisuus palkita vieraslajitorjunnasta.
”Sille ei periaatteessa ole mitään estettä, että esimerkiksi maatila tai matkailuyrittäjä ilmoittaisi tietyn alueen torjunta-alueeksi. Palkkion voisi maksaa esimerkiksi luottokortilla”, Paju kertoo.
”Olemme vieneet yhteistyötä eteenpäin myös Metsähallituksen kanssa.”
Sovelluksella voi ansaita mukavia summia. Useat käyttäjät ovat keränneet sen avulla tuhansien eurojen potteja.
Crowdsorsalla ansaitut tulot ovat työkorvausta. Crowdsorsa tilittää ennakonpidätykset sovellusta käyttävien veroprosentin mukaan verottajalle.
Japanintatar
Reynoutria japonica
Säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.
Monivuotinen, nopeakasvuinen, tatarkasveihin ( Polygonaceae ) lukeutuva ruoho, joka muodostaa tiheitä kasvustoja. Versot voivat kasvaa jopa 3 metriä pitkiksi.
Menestyy monissa erilaisissa elinympäristöissä. Suosii aurinkoisia kasvupaikkoja, kuten joenvarsia, kaatopaikkoja, tien- ja radanvarsia. Viihtyy myös savisilla ja hyvin karuilla kasvualustoilla, eikä ole vaativa maan pH:n suhteen.
Japanintattaren varret ovat lähes haarattomat, ontot, ´bambumaiset´ ja hieman puumaiset. Ne ovat alhaalta yleensä haarattomat ja yläosasta vähän haarovia. Varret ovat väriltään vaaleanvihreitä ja niissä on usein punertavia tai punaruskeita täpliä.
Japanintatar voi kasvaa kolmemetriseksi ja sen läheinen sukulainen sahalinintatar ( Reynoutria sachalinensis, entinen jättitatar - Fallopia sachalinensis ) vielä kookkaammaksi, 4-5 metriseksi. Varret ovat yksivuotiset ja juurakosta kasvaa joka vuosi uudet varret. Kookkaat tattaret tuottavat siten runsaasti kariketta.
Kasvi tuotiin vuonna 1823 Hollantiin koristekasviksi ja siitä tuli pian yleinen piha- ja puutarhakasvi monissa Euroopan maissa. Saksassa japanintatarta käytettiin myös rehukasvina ja eroosion hillintään.
1800-luvun puolivälissä laji levisi luontoon ja kotiutui moniin Euroopan maihin 1800-luvun lopulla, esimerkiksi Englantiin, Ranskaan, Saksaan, Hollantiin, Puolaan, Skotlantiin ja Walesiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
