Ann-Sofia Kinnari seisoo lastensa kanssa suljetun Jurvan R-kioskin edessä. Valtter on vaunuissa ja Olivia äitinsä vieressä. Kuva: Johannes Tervo
Kioskiketjun katoaminen maaseudulta iskee nyt kovaa palveluihin – "Eläkeläisille pitää saada uusi kokoontumispaikka”
R-kioskin toimitusjohtajan Teemu Rissasen mukaan ärrä on nykyään yhdistetty kahvila, grilli ja olohuone.Tilaajalle
Jurvan R-kioskin mukana kylältä katosi kahvittelupaikka. Se harmittaa kovasti eläkkeellä olevaa timpuria Heikki Niemeä. Kuva: Johannes TervoTyhjentynyt Jurvan R-kioski sijaitsee kirkonkylän liikekeskuksessa. Lähes 40 vuotta paikkakuntalaisia palvellut ärrä sulki ovensa viime vuoden joulukuussa.
Eläkkeellä oleva jurvalainen timpuri Heikki Niemi nojaa autoonsa Kurikkaan kuuluvan tunnetun huonekalupitäjän kylänraitilla. Hän tapasi käydä kioskilla päivittäin tapaamassa tuttuja.
”R-kioskin loppuminen on kova paikka Jurvalle. Sinne kokoonnuttiin joka päivä kahville ja veikkaamaan. Kirjoita lehteen, että Jurvaan pitää saada eläkeläisille uusi kokoontumispaikka, jossa voi käydä kahvilla”, Heikki Niemi sanoo.
Jurvan kylänraitilla tulevat vastaan myös Ann-Sofia Kinnari ja perheen kaksi lasta Valtter ja Olivia.
”Meidän perhe ei vieraillut kovin usein Jurvan ärrällä. Postipaketti tuli silloin tällöin haettua ja ehkä jotain muuta pientä”, Kinnari kertoo.
Kyösti Koivuniemi toimi Jurvan R-kioskin esimiehenä ja yrittäjänä vuoteen 2016 saakka. Sen jälkeen hänestä tuli ärrän vakioasiakas.
”Meillä oli Jurvassa sellainen poikakerho. Keskustelimme kylän asiat aamulla R-kioskin terassilla. Nykyään istumme Jurvan S-marketin edessä, mutta se ei ole sama asia. Kunnon kohtaamispaikalle olisi sosiaalinen tilaus”, Koivuniemi sanoo.
R-kioskit ovat vähentyneet viime vuosina koko Suomesta, mutta erityisesti kato on käynyt maaseutupaikkakunnilla.
”Jurvaan pitää saada eläkeläisille uusi kokoontumispaikka, jossa voi käydä kahvilla.”
Kyösti Koivuniemi toimi aikanaan Jurvan R-kioskin yrittäjänä ja myyntiesimiehenä. Kuva: Johannes TervoR-kioskin toimitusjohtajan Teemu Rissasen mukaan noin 350 kioskin verkosto on lähitulevaisuudessa hyvä koko maanlaajuiselle ketjulle.
Yhtiö avaa vuosittain kymmenkunta uutta kioskia, ja ne sijoittuvat pääasiassa liikenteen solmukohtiin, isoihin kaupunkeihin, sairaaloihin ja hotelleihin.
Ärrällä on pitkä ja maineikas historia. Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiö perustettiin jo Venäjän vallan aikana 1910, ja nimensä mukaisesti se keskittyi sanomalehtien ja kirjojen myyntiin Suomen rautatieasemilla.
Ensimmäiset kioskit juna-asemien ulkopuolelle perustettiin vasta 1933. Silloin alettiin myydä myös makeisia, tupakkaa ja filmejä. R-kioskit siirtyivät ulkomaalaisomistukseen 2012, kun Sanoma myi kioskit ja Rautakirja-tavaramerkin norjalaiselle Reitan Conveniencelle.
R-kioskit ovat myös 2020-luvulla uuden edessä, koska veikkaaminen, lehtien ostaminen ja tupakointi vähenevät. Lisäksi ruokakaupat saavat olla auki yömyöhään.
Teemu Rissasen mukaan ketju satsaa jatkossa entistä enemmän kahvin ja erilaisten aamupalatuotteiden myymiseen. Valot syttyvät myös maaseudulla usein ensimmäisenä R-kioskille, hän muistuttaa.
Jurvan entisen R-kioskin tilat olivat vielä tyhjillään kuvaushetkellä. Kuva: Johannes TervoSuurin osa R-kioskeista toimii matalan kynnyksen franchise-yrittäjämallilla. Ketju vastaa investoinneista, liikepaikasta ja konseptista, ja sopimuskausi on kolmivuotinen. R-kioskilla on myös ketjuvetoisia kioskeja.
Teemu Rissasen mukaan kaksi kolmasosaa kauppiaista on naisia ja yksi kolmasosaa miehiä, mutta ikähaitari on laaja. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien määrä kasvaa varsinkin suurissa kaupungeissa.
”Aitous ja into palvella asiakkaita, sillä reseptillä menestyy R-kioskilla. Meillä on kymmeniä ja kymmeniä yrittäjiä, jotka ovat toimineet hyvin pitkään ja ovat todella tunnettuja henkilöitä omalla paikkakunnallaan”, Rissanen iloitsee.
Tältä uudet konseptin R-kioskit näyttävät. Kuva: R-kioskiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
