Mäntsälän Keskuskadun R-kioski vuonna 1974. Kioski purettiin 1980-luvulla Mikontorin liikerakennuksen edestä pois. Kuvatekstiä on muutettu. Sijaintipaikka oli aluksi väärin. Kuva: Mäntsälän museotoimen valokuvakokoelma/ Helena Saatsi
R-kioskit katoavat kovaa vauhtia maaseudulta – tällaiset paikat ovat seuraavaksi liipaisimella
R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen painottaa, että ärrä on jatkossakin valtakunnallinen ketju.
Toimitusjohtaja Teemu Rissasen mukaan R-kioski on toiminut useimmiten vuokrahuoneistoissa, mutta yhtiö myös myy tarpeettomia kiinteistöjä. Jurvan R-kioski Kurikassa sulki ovensa joulukuussa 2023. Kuva: Johannes Tervo/R-kioskiR-kioskit ovat vähentyneet viime vuosina, mutta erityisesti kato on käynyt maaseutupaikkakunnilla.
Suomessa on nykyään 350 R-kioskia, kun vuonna 2021 ketjuun kuului 480 myymälää ja vuonna 2014 yhteensä 627 kioskia. Ärrien määrä oli suurimmillaan 1980-luvulla, jolloin maassa oli yli 800 kioskia.
R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen myöntää, että ketju on joutunut karsimaan viime vuosina kioskeja varsinkin maaseudulta.
”Päätökset ovat aina todella kivuliaita. Emme haluaisi sulkea yhtään kioskia. Jossain kohtaa tulee vastaan raja, että paikkakunnalla ei ole tarpeeksi asiakkaita kannattavaan liiketoimintaan. Kaupungistuminen on Suomessa edelleen voimistumaan päin”, Rissanen sanoo.
Samalla hän painottaa, että R-kioski on jatkossakin valtakunnallinen ketju.
”Ensi vuoden toukokuussa avaamme uudistetut R-kioskit esimerkiksi Orimattilaan ja Pieksämäelle. Haluamme olla edistämässä asuinympäristöä myös pienemmillä paikkakunnilla.”
Miten paljon kunnassa pitää olla asukkaita, että R-kioskin pitäminen on kannattavaa?
”Ehkä noin 10 000 ihmistä vaikutusalueella on hyvä nyrkkisääntö. Se ei silti pidä täsmällisesti paikkaansa. Meillä on myös kioskeja alueilla, missä on tätä vähemmän asukkaita. Silloin asiointi keskittyy R-kioskille”, Teemu Rissanen vastaa.
Entä mikä on maaseudun tyhjentyneiden R-kioskien kohtalo? Rissanen kertoo, että yritys on toiminut useimmiten vuokrahuoneistoissa, mutta yhtiö myös myy tarpeettomia kiinteistöjä.
”Yleensä R-kioskin tilalle on löytynyt paikallinen jatkaja, on se sitten kampaamo, vaatekauppa tai ravintola.”
Rissasen mukaan noin 350 kioskin verkosto on lähitulevaisuudessa hyvä koko maanlaajuiselle ketjulle.
Yhtiö avaa vuosittain kymmenkunta uutta kioskia, ja ne sijoittuvat pääasiassa liikenteen solmukohtiin, isoihin kaupunkeihin, sairaaloihin ja hotelleihin.
Ketju satsaa jatkossa entistä enemmän kahvin ja erilaisten aamupalatuotteiden myymiseen. Valot syttyvät myös maaseudulla usein ensimmäisenä R-kioskille, hän muistuttaa.
”R-kioski on nykyään yhdistetty kahvila, grilli ja olohuone, josta saa myös tutut palvelut ja tuotteet. Perinteiset grillit ovat vähentyneet, mutta R-kioski on pystynyt paikkamaan aukkoa. Olemme varmasti Suomen suurin hodarin myyjä”, Rissanen sanoo.
Ylihärmän R-kioski vuonna 2008. Kuva: Jaana Kankaanpää- Osaston luetuimmat
