Finanssialan tilastojen mukaan vuotovahingoista maksetaan vuosittain korvauksia noin 160 miljoonaa ja vuotovahinkoja tapahtuu noin sata päivässä. Kuva: Kari Salonen
Moni ottaa omakotitalonsa kanssa ison riskin ‒ keskivahinko noin 7 000 euroa
Mahdollisesti kalliin vahingon estämiseen on onneksi olemassa keinoja.
Pohjola-vakuutuksen tilastojen mukaan omakotitalojen putkistovuotovahingoista noin 65 prosenttia on sattunut 1980-luvulla tai sitä ennen rakennetuille kohteille. Kuva: Sanne Katainen1980-luvulla tai sitä ennen rakennetuissa omakotitaloissa piilee yksi erityinen vaara, josta kaikki suomalaiset eivät ole tietoisia.
Pohjola-vakuutuksen tilastojen mukaan omakotitalojen putkistovuotovahingoista noin 65 prosenttia on nimittäin sattunut 1980-luvulla tai sitä ennen rakennetuille kohteille.
Finanssialan tilastojen mukaan vuotovahingoista maksetaan vuosittain korvauksia noin 160 miljoonaa ja vuotovahinkoja tapahtuu noin sata päivässä. Vuotovahinkojen takana ovat käyttövesiputkien ja viemäriputkien vanhenemisesta johtuvat vahingot, vettä käyttävien laitteiden vikaantumiset ja rakennusvirheet.
”Vuotojen keskivahinko on noin 7 000 euroa, mutta suurimmillaan vahingot voivat nousta jopa yli 100 000 euroon”, Pohjola-vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo tiedotteessa.
Pohjola-vakuutuksen tilastojen mukaan omakotitaloissa eniten putkistovuotovahinkoja aiheuttavat käyttövesiputket. Riskit vuotovahinkoihin kasvavat putkien iän myötä. Vakuutusyhtiön tilastojen mukaan putkiremontteihin ryhdytään tavallisimmin, kun talo tulee 35 vuoden ikään. Moni kuitenkin odottaa omakotitalon putkiremontin toteutusta liian pitkään.
”Vahinkotilastoista näemme, että moni ottaa omakotitalon putkien kanssa isojakin riskejä: putket saattavat olla 50 vuottakin vanhoja. Tilastojemme mukaan viime vuosina omakotitalojen putkistovuotovahingoista noin 65 prosenttia on sattunut 1980-luvulla tai sitä ennen rakennetuille kohteille. Merkittävässä roolissa näiden vahinkojen ehkäisemisessä on tehdä remontti ennakoivasti ennen putkien käyttöiän päättymistä”, Kujala sanoo.
On hyvä muistaa, että vaihtelevat ja nopeasti muuttuvat säätilat haastavat myös putkistoja. Erityisessä vaarassa ovat huonosti eristetyt ja kylmissä tiloissa sijaitsevat putket.
”Vanhat tai huonokuntoiset putket ovat erityisen alttiita lämpötilan vaihteluille, ja tällöin riski halkeamiseen lämpölaajenemisen seurauksena kasvaa. Tästäkin syystä putkiremontti kannattaa tehdä ajoissa”, Kujala neuvoo.
Putkien jäätymistä voi estää varmistamalla, että putkien eristykset ovat kunnossa ja tarvittaessa lisäeristämällä ne. Asianmukaisesti eristetyt putketkin voivat kuitenkin jäätyä, jos rakennusta ei lämmitetä riittävästi.
Riittävästä lämmityksestä on syytä huolehtia. Kuva: Juho LeskinenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
