• ”Tasa-arvoasioissa on noustu lattialta matolle” – naiset kertovat takavuosien taisteluista

    Vihatut naiset -dokumenttisarjan parasta antia ovat kokemusasiantuntijoiden haastattelut.
    Sarjassa haastatellaan muun muassa Elisabeth Rehniä, 90, joka kertoo kokemuksistaan ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä.
    Sarjassa haastatellaan muun muassa Elisabeth Rehniä, 90, joka kertoo kokemuksistaan ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä. Kuva: Yle
    Koti|Radio ja TV
    31.3.202622:00
    Kolumni
    Mari Ikonen

    Ylen hienointa antia ovat kotimaamme kulttuuri-, elokuva-, musiikki-, urheilu- ja taloushistoriaa käsittelevät dokumenttisarjat, joita ovat tehneet muun muassa Peter von Bagh ja Pekka Laine.

    Dokumentit kasvavat korkoa vuosikymmenestä toiseen, ja joka katsomiskerralla niihin tulee uusia tasoja. Viimeksi muisteltiin tv:n omaa historiaa sarjassa Olipa kerran televisio.

    Ninni Rokosan ohjaama 8-osainen Vihatut naiset (2026) asettuu samaan jatkumoon. Loput jaksot nähdään Yle TV1:ssä huhtikuussa, kiirastorstaina on tauko. Yle Areenasta koko sarja jo löytyy.

    Majuri Hanna Lehtinen kertoo naisten asemasta Puolustusvoimissa.
    Majuri Hanna Lehtinen kertoo naisten asemasta Puolustusvoimissa. Kuva: Yle

    90-luvun alun tarjoilija kertoo, miltä tuntui kantaa juomia rinnat paljaana.

    Naisten tasa-arvohistoriasta 60-luvulta nykypäivään kertovat naiset itse. Puhuvat päät on toimiva konsepti, kun muistot ja tapa kertoa niistä ovat niin monipuolisia kuin tässä.

    Katkelmat menneiden vuosikymmenten tv-ohjelmista saavat tuntemaan myötähäpeää. Vaikka Rosa Meriläinen heittää sarjassa, että sitten 90-luvun tasa-arvoasioissa on noustu ”lattialta matolle”, jotain on sentään tapahtunut.

    Haastateltavina on poliitikkoja, tutkijoita, toimittajia ja taviksia. Erityisen kiinnostavia ovat asianosaisten kokemukset esimerkiksi naisten asepalvelusta ja naispappeutta käsittelevissä jaksoissa.

    Ulla Ryytty muistelee työskentelyä 90-luvun alun lama-Suomen kaljakuppiloissa.
    Ulla Ryytty muistelee työskentelyä 90-luvun alun lama-Suomen kaljakuppiloissa. Kuva: Pasi Rytk

    90-luvun alun lama-Suomen vastenmielisimpiä ilmiöitä olivat kaljakuppilat, joissa naisten piti kantaa juomia rinnat paljaana. Ulla Ryytty kertoo, miltä se tuntui, ja on kiitollinen portsareille, jotka heittivät käpälöijät saman tien ulos.

    Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
    Oikaisu 2.4. klo 13.34: Korjattu sarjan ohjaajan etunimi muotoon Ninni.
    Lisää aiheesta
    • Ulkolinja esittää dokumentin siitä, miten sotapropaganda tuodaan venäläisiin kouluihin.

      Radio ja TV | Venäjän kouluissa järjestetään kranaatinheittokilpailuja – oppilaita valmistellaan sotaan

    • Nykyään uittoperinnettä pidetään yllä muun muassa tukkilaiskisoissa. Kuvassa koskea laskee suomenmestari Juha Julkunen.

      Historia ja perinne | Iijoen uittojätkät kestivät kovaa työtä mutta eivät porkkanoita lihasopassa

      Tilaajalle
    • Emma Mali tiesi jo nuorena haluavansa Radion sinfoniaorkesterin kakkosviulun äänenjohtajaksi.

      Radio ja TV | Sinfoniaorkesteriin pääsevät vain parhaista parhaat – jo pelkkä koesoiton katseleminen saa tuskanhien pintaan

    Artikkelin aiheet
    tasa-arvo
    naisten asema
    Vihatut naiset
    Yle
    Suomi
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta