Mikä teki tavallisesta suonenjokelaisesta maanviljelijästä Mannerheim-ristin ritarin? Näin 191 sotilasta erottautuivat muista
Kukaan ei tiedä etukäteen, kuinka toimisi alituisessa hengenvaarassa. Sitä ei tiennyt myöskään lempeäluonteinen ja taiteellinen suonenjokelainen jatkosodan alkaessa.
Kansakoulun käynyt tilallinen Veikko Vehviläinen oli arvokkaan ristin saadessaan 21-vuotias ja nähnyt sekä tehnyt enemmän kuin nuoren miehen olisi kuulunut. Kuva: SA-kuvaSuonenjokelainen maanviljelijä Veikko Vehviläinen oli yksi 191 sotilaasta, jotka saivat Mannerheim-ristin viime sodissa.
Miehen lempeä luonne ja lapsuus maatilalla antavat vain hieman osviittaa siihen, miksi juuri hän erottui muista miehistä tiukoissa paikoissa.
Vehviläisen tytär on myöhemmin tilaansa vuoteen 1962 asti viljellyttä isäänsä, johon sota jätti jälkensä. Silti hän on kuvannut miehen luonnetta lähes liikuttavan lämminhenkiseksi.
”Nukeille hän ompeli vaatteet, itselleen aamutakin ja olohuoneeseen verhot. Hän askarteli myös erittäin kauniin parisängyn luomukoivusta. Hänen puutöistään on edelleen tallessa lihalauta, jossa on kaunis nainen polvillaan, ja luulen että se esittää Elina-vaimoa.”
26. syyskuuta vuonna 1941 Veikko Vehviläiselle oli kuitenkin myönnetty Mannerheim-risti aivan toisenlaisista ansioista.
”Alikersantti Veikko Kalevi Vehviläisen, joka on osoittautunut erittäin rohkeaksi ja kylmäveriseksi alijohtajaksi sekä ilmiömäisen taitavaksi ja nopeaksi eri taisteluvälineiden käyttäjäksi kaikissa taisteluissa. Tunkeutui ryhmänsä kera [Alalammen] taistelussa 16.7.41 vihollisen vahvaan tukikohtaan, jossa, heittämällä useita käsikranaatteja ja kasapanoksia sekä vuoroin käyttämällä konepistooliaan, pakotti viholliset pysymään rakennuksissa heidän yrittäessään ulos ikkunoista ja ovista tuhoten heidät lopuksi.”
Sodan jälkeen mies ylennettiin reservin vänrikiksi 1948 ja luutnantiksi 1962. Mies sai neljä lasta ja kuoli Suonenjoella 1998.
Vehviläisen tarina on nähtävänä muiden ritarien kanssa Mannerheim-ristin ritarien museossa, Ritarigalleriassa. Se sijaitsee kauppakeskus Humppilan Lasin yhteydessä ja vietti syyskuun alussa yksivuotisjuhlaansa.
Siellä voi tutkia sekä keskeisten että vähemmän tunnettujen ritarien henkilötarinoita ja sotilaspolkuja.
Vain 191 jatkosodan tai Lapin sodan kokenutta sotilasta nimettiin ritariksi. Jollain tavoin he pystyivät erottautumaan ansioillaan muista itsensä joka päivä ylittävistä sotilaista.
Näyttelyssä on esillä ritarien alkuperäistä esineistöä. Kunniaseinällä esitellään kaikkien 191 ritarien kuvat koosteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
