Tšernobyl näkyy yhä sienissä, ja näissä lajeissa kaikkein eniten
Oletko miettinyt, paljonko alueesi sienissä on yhä radioaktiivista cesiumia. Saat siihen vastauksen sähköpostilla, kun toimit näin.
Kanttarelli on helposti tunnistettava, yksi suomalaisten suosikkisienistä. Kuva: Taneli LaineTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus sattui huhtikuussa 1986, ja jäljet näkyvät luonnossa yhä – erityisesti sienissä.
Sateiden ja ilmavirtausten mukana suurin laskeuma tuli Pirkanmaalle, Itä-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon, ja sienten syöntiin annettiin rajoituksia.
Moni miettii tänäkin syksynä, joko vaara on ohi. Radiojodi häviää melko nopeasti, mutta cesium-137:n puoliintumiseen kuluu 30 vuotta.
Suomen sienissä on yhä radioaktiivisuutta, jopa raja-arvot ylittäviä määriä ja toisinaan vaarattomiksi koetuilta alueilta. Radioaktiivista cesiumia keräävät herkimmin rouskut, orakkaat, kangastatit ja kehnäsienet.
Säteilyturvakeskuksen mukaan määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että kotimaisten sienten syönti ei ole terveysriski.
Radioaktiivista cesiumia keräävät herkimmin rouskut, orakkaat, kangastatit ja kehnäsienet.
Marraskuuhun saakka kestävässä kampanjassa Säteilyturvakeskus (Stuk) ottaa vastaan sieninäytteitä ja tutkii, kuinka paljon cesiumia on sienissä yhä jäljellä ja selvittää pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa.
Tulokset valmistuvat porrastetusti sieninäytteiden määrästä riippuen ja ovat valmiina viimeistään huhtikuussa 2026.
Voit osallistua kampanjaan toimittamalla Stukiin kuivatun tai tuoreen sieninäytteen, joka on kerätty vuonna 2025. Tarkemmat ohjeet löydät nettisivulta stuk.fi.
Saat mittaustulokset sieninäytteestäsi sähköpostilla, kunhan ilmoitat sähköpostiosoitteesi. Tulokset valmistuvat portaittain talven aikana ja julkaistaan Säteilyturvakeskuksen sivulla.
Sienet 2025 -kampanjasta voit kysyä lisää sähköpostitse osoitteesta sienet2025@stuk.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
