Myrkytyksiin liittyvät soitot lisääntyvät hyvinä sienivuosina – kulunut syksy ollut poikkeuksellisen hiljainen
Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain noin 500–800 sieniä koskevaa puhelua. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä puheluita oli tullut vain viitisensataa, vaikka sienisato on ollut runsas.Tilaajalle
Punikkitatti on satoisa ja hyvä ruokasieni. Se täytyy kuitenkin kypsentää huolella, sillä raa’aksi jääneet punikkitatit voivat aiheuttaa vatsaoireita. Kuva: Petteri KivimäkiKulunut syksy on suosinut sieniharrastajia. Hyvinä sienivuosina myös sienimyrkytyksiin liittyviä puheluita tulee yleensä enemmän. Kokenutkin sienestäjä voi joskus erehtyä tai lapsi saattaa haukata palasen pihamaalta löytyneestä sienestä.
Hyvästä sienisadosta huolimatta kulunut vuosi on ollut Myrkytystietokeskuksessa selvästi viime vuotta hiljaisempi.
”Tänä vuonna on syyskuun loppuun mennessä vastaanotettu 498 sieniä koskevaa myrkytyskyselyä”, kertoo ylilääkäri Tuomas Lilius Myrkytystietokeskuksesta.
Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain noin 500–800 sieniä koskevaa puhelua. Puheluiden määrä ei ole muuttunut merkittävästi 2000-luvulla.
Eniten kyselyitä tulee elo–lokakuussa. Tilastoista eivät käy ilmi varsinaiset myrkytystapaukset vaan ainoastaan niihin liittyvät yhteydenotot.
Myrkytystietokeskukseen tulevista sieni- ja kasvipuheluista noin 90 prosenttia tulee yleisöltä ja 10 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisilta. Valtaosa puheluista koskee alle kuusivuotiaita sieniä tai kasveja maistelleita lapsia.
Myrkytyskyselyissä korostuvat Liliuksen mukaan helposti tunnistettavat sienet, helposti oireita aiheuttavat sienet (esimerkiksi punikkitatit) ja erittäin myrkylliset sienet.
Jos epäilee syöneensä myrkkysientä, on sienen tunnistaminen tärkeää oikean hoidon valitsemiseksi. Puhelimessa lajin määrittäminen on mahdotonta, vaikkakin myrkyllisimmät sienet pystytään sulkemaan usein pois ulkonäön ja kasvupaikan perusteella.
Sienimyrkytyksen oireiden alkaminen vaihtelee tunnista useaan vuorokauteen. Ensimmäisiä oireita voivat olla esimerkiksi ripuli, vatsavaivat ja oksentelu. Hermostoon vaikuttavat myrkkysienet voivat aiheuttaa esimerkiksi huimausta, päänsärkyä ja sekavuutta.
Vakava sienimyrkytys voi aiheuttaa pysyvän maksavaurion ja vahingoittaa munuaisia. Vakavissa tapauksissa on aina kyse sienten syömisestä. Enintään sokeripalan kokoisen palasen maistelu aiheuttaa vain harvoin muita kuin ruoansulatuskanavan oireita.
Suomessa valkokärpässieni on aiheuttanut kuolemaan johtaneita sienimyrkytyksiä 2000-luvulla.
Suomessa kasvaa noin 50 myrkyllistä sienilajia. Niistä henkeä uhkaavan myrkytyksen voivat aiheuttaa valkokärpässieni, kavalakärpäsieni, myrkkynääpikkä, suippumyrkkyseitikki ja raakana syöty korvasieni.
Suomessa valkokärpässieni on aiheuttanut kuolemaan johtaneita sienimyrkytyksiä 2000-luvulla. Muualla maailmassa pääosa myrkytyskuolemista aiheutuu kavalakärpässienestä, joka on Suomessa harvinainen.
Vakavat sieni- ja kasvimyrkytykset ovat Suomessa harvinaisia mutta silti mahdollisia. Sieniä kerätessä ei kannata arvailla, vaan kerätä ainoastaan sellaisia sieniä, jotka tunnistaa varmuudella.
Sienimyrkytyksissä erityisiä riskiryhmiä ovat maahanmuuttajat ja turistit, jotka saattavat sekoittaa myrkylliset suomalaislajit kotimaassaan kasvaviin myrkyttömiin lajeihin.
Sienten tunnistamiseen saa apua muun muassa sienikirjoista, LuontoPortin verkkosivuilta ja sieniasiantuntijoilta, joita löytyy esimerkiksi sieniseuroista ja Marttaliitosta.
Myrkytystietokeskus vastaa sienimyrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin ympäri vuorokauden maksuttomassa numerossa 0800 147 111.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Duodecim-lehden artikkelia sieni- ja kasvimyrkytyksetArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
