Salme Kotivuori löysi ison kultarouskun. Kultarouskua moni sienituntija pitää yhtenä parhaista ruokasienistä. Kuva: Pasi Leino
Näistä sienistä löydät hummerin makua ja curryn tuoksua – sieniretki asiantuntijoiden seurassa avaa sienten salat
Suomessa kasvaa tuhansia sienilajeja, joista ruokasieniksi kelpaa arviolta noin kaksisataa.TilaajalleTurku
Sikurirousku on erinomainen ruokasieni, jonka tuoksu muistuttaa curryn tuoksua. Kuva: Tuomo KesäläinenTuuhean kuusikon hämystä kantautuu riemunkiljahduksia. Pian kuusenoksien lomasta astuu esiin sieniharrastaja – suuri sieni kädessään ja leveä hymy kasvoillaan. Sieni on kultarousku ja sienestäjien reaktioista voi päätellä, että kyseessä on kova löytö.
”Kultarousku on Turun oma nimikkosieni”, Turun sieniseuran puheenjohtaja Maarit Piitulainen iloitsee. ”Moni pitää kultarouskua yhtenä parhaista ruokasienistä.”
Kultarousku pääsee pärekoriin muiden sienten seuraksi ja jahti jatkuu.
Syksyn värjäämän Kurjenrahkan kansallispuiston metsiin on saapunut lähes 30 sieniharrastajaa. Sienestäjillä on omien ruokasienikoriensa täyttämisen lisäksi tärkeä tehtävä: kerätä mahdollisimman paljon näyttelysieniä Turun sieniseuran syksyn suureen sieninäyttelyyn.
”Seuran sieninäyttely on kaikille avoin ja maksuton sienitapahtuma, jossa pääsee asiantuntijoiden opastuksella tutustumaan sieniin, haistelemaan ja hypistelemään”, Piitulainen kertoo.
”Oikean sienen tutkiminen on paljon opettavaisempaa kuin lajeihin tutustuminen kuvista. Tavoitteemme on saada näytille vähintään 300 sienilajia.”
Sieniasiantuntija Jarkko Korhonen löysi muun muassa mustatorvisieniä. Kuva: Pasi LeinoVaikka monilla retkeläisillä on hyvä sienituntemus, on retken arvostetuin asiantuntija biologi ja sienikirjailija Jarkko Korhonen. Jarkon johdolla jatkamme matkaa sienimaastoille.
”Sienilajien tunnistaminen on toisinaan hyvin vaikeaa ja kaikkia aisteja vaativaa. Harjaantunut sienisilmä kehittyy vain kokemuksen kautta”, Korhonen muistuttaa.
Ja kaikki aistit ovat totisesti käytössä Korhosen tunnistustyössä, mies hypistelee, halkaisee ja haistelee, jopa maistelee vastaan tulevia sieniä. Lajinimiä putoilee vaikuttavalla asiantuntemuksella.
”Suppilovahveron käyttöarvo on hyvä, mutta siihen kyllä kyllästyy, jos sitä syö paljon.”
Suppilovahvero, kantarelli ja herkkutatti lienevät sienikorien tutuimmat lajit, mutta mitä sitten metsästä kannattaa etsiä, jos kaipaa vaihtelua perinteisten ruokasienten rinnalle?
”Suppilovahveron etu on sen helppo tunnistettavuus. Suppilovahvero on runsassatoinen ja hyvin säilyvä sieni. Sen käyttöarvo on hyvä, mutta siihen kyllä kyllästyy, jos sitä syö paljon”, Korhonen toteaa.
Hän suosittelee tutustumaan esimerkiksi sikurirouskuun ja vaaleaorakkaaseen, jotka ovat molemmat erinomaisia ja maukkaita, kolmen tähden ruokasieniä. Näiden käyttöä helpottaa se, etteivät ne vaadi esikäsittelyä.
Vaaleaorakkaan tunnistaa alapuolen piikeistä. Sekin on mainio ruokasieni. Kuva: Tuomo KesäläinenVieraampia tulokkaita sienikoreissa ovat tuoksuvalmuska eli matsutake ja shimeji-nimellä tunnettu tievatupaskynsikäs, jotka ovat japanilaisten suurta herkkua ja siksi alkaneet herättää kiinnostusta myös pohjolassa.
”Itse en ole lainkaan limaisten sienten, kuten voitatin ystävä, vaan arvostan maun lisäksi myös suutuntumaa”, Korhonen kertoo.
”Lampaankääpä on yksi omista suosikeistani. Siinä on hyvä maku ja napakka suutuntuma. Lampaankäävän voi esimerkiksi leivittää korppujauholla, johon on lisätty mausteiden lisäksi jauhettua mustatorvisientä ja paistaa pihvin tapaan.”
”Kultarouskun maku on hieman äyriäismäinen, jopa hummerinen. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi täydennykseksi äyriäispastaan.”
Toinen Korhosen suosittelemista ruokasienistä on jo edellä mainittu kultarousku, joka asiantuntijan mukaan on äyriäisten tuoksuinen, iso ja kovamaltoinen sieni, jossa on hyvä suutuntuma.
”Kultarouskun maku on hieman äyriäismäinen, jopa hummerinen. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi täydennykseksi äyriäispastaan, jossa sienen maku toimii erittäin hyvin. Toki siitä voi tehdä mitä tahansa muutakin sieniruokaa.”
Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen. Mitään sientä ei pidä käyttää ravinnoksi, ellei ole täysin varma sen lajista. Kuva: Pasi LeinoVastaan tulee myös myrkkysieniä, kuten jo ulkoasultaan uhkaavan näköinen ja metsiemme vaarallisin sieni valkokärpässieni.
”Sadan vuoden ajalta tunnetaan noin kymmenen kuolemantapausta, jossa aiheuttajana on ollut valkokärpässieni”, Korhonen kertoo. Toinen tappavasta myrkystään tunnettu sieni on suippumyrkkyseitikki.
”Seitikkimyrkytyksen oireet saattavat ilmaantua vasta 1–2 viikon kuluttua sienen syömisestä.”
”Kärpässienen ja seitikin myrkyt vaikuttavat hieman eri tavalla. Kärpässienimyrkytyksen oireet alkavat muutamassa tunnissa, kun taas seitikkimyrkytyksen oireet saattavat ilmaantua vasta 1–2 viikon kuluttua sienen syömisestä”, Korhonen muistuttaa.
”Tästä syystä seitikkimyrkytys on salakavalampi. Kunnon romahdusta ja myrkytysoireita on vaikea enää yhdistää kaksi viikkoa sitten nautittuun sieniateriaan.”
Valkokärpässienen aiheuttamia myrkytyksiä tunnetaan kokeneidenkin sienestäjien keskuudesta, mutta kasvava ryhmä ovat maahanmuuttajat, jotka ovat tottuneet keräämään sieniä tropiikissa, jossa syötävät sienet ovat pääasiassa valkoisia.
”Kun nämä ihmiset keräävät sieniä Suomen metsistä olemassa olevilla tiedoillaan, he päätyvät helposti syömään valkokärpässientä”, Korhonen muistuttaa.
Punakärpässieni lienee yksi tunnetuimmista myrkkysienistämme. Kuva: Pasi LeinoSyötäväksi kannattaa kerätä vain sieniä, jotka varmasti tunnistaa ja tietää ruokasieniksi. Sienikirjoista, tunnistussovelluksista ja sieniseurojen some-kanavilta saa tunnistusapua, mutta lopullinen tunnistusvastuu jää kuitenkin aina kerääjälle.
Maassamme kasvaa kymmeniä, ellei satoja myrkyllisiä sieniä. Tappavan myrkyllisiä suursienten joukossa ovat ainakin valko-, kavala- ja pantterikärpässieni, suippumyrkkyseitikki, myrkkynääpikkä, isorusokas, pulkko- ja korvasieni. Korvasieni on lajeista ainoa, jonka myrkyn voi poistaa oikeanlaisella käsittelyllä.
Sieniseurojen sieniretket ovat hyvin suosittuja. Ne tarjoavat mahdollisuuden liikkua samanhenkisessä seurassa sekä oppia tunnistamaan sieniä asiantuntijoiden johdolla. Jotta sienet säilyvät hyvinä, kannattaa ne kerätä koriin tai muuhun ilmavaan astiaan. Kuva: Pasi LeinoHelpoiten tunnistettava ja tunnetuin myrkkysienemme punakärpässieni ei ole terveelle ja täysikasvuiselle ihmiselle tappavan myrkyllinen, vaikkakin voi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan myrkytyksen.
”Osa sienistä, kuten nuijamalikka ja harmaamustesieni, ovat myrkyllisiä alkoholin kanssa yhdessä nautittuna", Korhonen kertoo. ”Sienten sisältämä myrkky aiheuttaa kehossa antabus-reaktion, jos on nauttinut alkoholia hieman ennen tai jopa viikko aterian jälkeen.”
Hurmeseitikki on lievästi myrkyllinen, mutta erinomainen värjäyssieni. Sen avulla saadaan punaisia sävyjä. Kuva: Pasi LeinoSieniä on vuosituhansia hyödynnetty ravinnon lisäksi muillakin tavoin. Niitä on käytetty esimerkiksi värjäykseen, asusteiden valmistukseen, tulentekoon ja terveysjuomiin.
Hurme-, veriheltta- ja kaneliseitikkiä sekä okrakääpää on muun muassa käytetty luonnonkuitujen, kuten villalangan värjäykseen. Sienivärjäys vaatii usein puretteen, jotta väripigmentit saadaan tarttumaan kunnolla lankoihin.
Taulakääpää on käytetty tulen sytytykseen ja tulen siirtoon kylästä toiseen. Itäeurooppalaisessa perinteessä nahkamaista taulaa on käytetty myös asusteiden, kuten taulahattujen valmistukseen.
Sienistä puhuttaessa tarkoitetaan usein rihmastollisten sienten maan pinnalle kasvattamaa itiöemää, mutta myös esimerkiksi hiivat, joita tarvitaan leivonnassa ja alkoholin valmistuksessa, ovat sieniä.
”Tunnetuin terveyskäyttöön liittyvä laji lienee pakurikäävän kasvannainen.”
”Tunnetuin terveyskäyttöön liittyvä laji lienee pakurikäävän kasvannainen, josta valmistetaan pakuriteeksi kutsuttua haudejuomaa”, Korhonen kertoo.
Pakuria on tutkittu runsaasti viime vuosina. Sen sisältämien ainesosien kerrotaan vahvistavan immuunipuolustusta, parantavan jaksamista sekä torjuvan tulehduksia. Todellista metsien superfoodia.
Lampaankääpä on erinomainen ruokasieni, josta voi valmistaa esimerkiksi pihvin tapaan leivittämällä ja paistamalla. Kuva: Tuomo KesäläinenYleisestikin sieniä kannattaa suosia niiden terveellisyyden vuoksi. Sienet sisältävät runsaasti proteiinia sekä monipuolisen valikoiman vitamiineja ja kivennäisaineita. Sienet ovat myös edullista ravintoa, sillä niitä kasvaa lähes kaikkialla ja luonnossa liikkujan oikeuksien ansiosta sienten keruu on sallittua kaikille ja lähes kaikkialla, aivan kuten luonnonmarjojen poiminta.
Syksyinen metsä on todellinen aarreaitta. Sieniä siellä ja sieniä täällä. Niitä on kaikkialla. Valkoisia, punaisia, ruskeita, keltaisia – jopa sinisiä ja violetteja. Niitä saattaa kasvaa puiden oksilla, rungoilla, juurissa, kannoilla ja lahopuissa. Ne pistävät esiin sammaleiden kätköistä, polkujen pohjista tai keskeltä hiekkateiden penkkoja.
Kuusihaarakas on lahottajajasieni, joka elää karikkeella kuusivaltaisissa metsissä. Se on karvas maultaan, eikä kelpaa syötäväksi. Kuva: Pasi LeinoSienet tarjoavat kiehtovan kurkistuksen metsän monipuoliseen elämään. Metsän ekosysteemi ei toimi ilman sieniä ja sen ymmärtäminen saa tarkastelemaan sieniä aivan uusin silmin. Puut ja monet kasvit eivät voi hyvin ilman juuriston sienikumppaneita.
Sienitietämyksen kasvaessa laajenee usein myös ravintoympyrän sisältö, kun metsästä löytää tattien ja vahveroiden rinnalle muutkin maukkaat ruokasienet. Ja vaikka sieniä ei tahtoisi kerätä syötäväksi, on niiden muotojen ja värien tutkiminen kiehtovaa.
Sieniretkeltä tarttui mukaan valtava määrä sienilajeja Turun Sieniseuran suurta sieninäyttelyä varten. Kuva: Pasi LeinoSieniretki metsässä on myös palauttavaa liikuntaa parhaimmillaan. Sieniä etsiessä ei voi kiirehtiä ja keskittymisen on oltava koko ajan mukana. Myös silmät kiittävät, kun ne saavat sieniä etsiessä tarkentaa sekä lähelle että kaukaisuuteen.
Epätasaisessa maastossa liikkuminen kehittää tasapainoaistia ja lihaskuntoa. Ja kun päivän päätteeksi pannulla tirisee lähiluonnosta kerätty sienisaalis, tietää tehneensä palveluksen omalle henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnilleen.
Samalla on myös ehkä oppinut jotain uutta metsiemme arvoituksellisesta maailmasta.
Suuri sieninäyttely järjestetään su 22.9.2024 klo 12–18 Turun suomenkielisellä työväenopistolla (Opistotalo, Kaskenkatu 5, Turku) yhteistyössä Turun sieniseuran kanssa. Omia sieniä voi tuoda tunnistettavaksi. Tapahtuma on maksuton.
Sienet elävät symbioosissa kasvien kanssa
Symbioosi tarkoittaa lajien välistä vuorovaikutussuhdetta, josta molemmat osapuolet hyötyvät.
Sienten ja kasvien välinen yhteiselo on edellytys metsän hyvinvoinnille, muun muassa kaikilla puilla on omat juurisienensä.
Puun ja sienen välisessä yhteistyössä sienirihmaston ja kasvin juuren muodostama sienijuuri tehostaa puun veden ja ravinteiden saantia, sieni taas saa kasvin tuottamia yhteyttämisaineita, kuten sokeria.
Sienet toimivat myös lahottajina ja niiden avulla puiden lehdet ja muu eloperäinen aines päätyy takaisin luonnon kiertoon ja kasvien ravinnoksi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
