Kantarellin satokausi kestää parhaimillaan aina kesäkuusta jopa lokakuulle asti. Kuva: Kimmo Haimi
Sienisadosta odotetaan runsasta, kantarelleja löytynyt paikoitellen jo ennätysmääriä: ”Sen kun menee paikalle ja kerää sadon talteen”
Asiantuntijoiden mukaan helteiden ja sateiden sävyttämä kesä lupailee hyvää sienisadon kannalta.Tilaajalle
Maria Ainasojan mukaan sienestäminen on hyvää vastapainoa arjen kiireille. Kuva: Kimmo HaimiKuluva kesä on ollut sienisadon kannalta otollinen, kun sateet ja helteisemmät päivät ovat vaihdelleet keskenään paikkaa. Alkavasta kaudesta odotetaan runsasta, ja jo heinäkuu on tarjonnut sienestäjille paikoitellen suuriakin saaliita.
Suomen sieniseuran puheenjohtaja Janne Koskisen mukaan kausi on lähtenyt käyntiin ”tyypillisen epätyypilliseen tapaan”.
”Tämä vuosi voi olla siinä mielessä helpompi sienestäjälle, että kaikki sienet eivät tule ehkä aivan kerralla, kuten edellisinä hellekesinä on tupannut käymään”, Koskinen ennustaa.
Syynä ennustukseen on tiivistetysti se, että paahteisista päivistä huolimatta Suomen kesään on mahtunut myös sateisempia ajanjaksoja. Mikäli sää olisi ollut ainoastaan helteinen, saattaisi suurin osa sienisadosta putkahtaa esiin ensimmäisten syyssateiden jälkeen runsaana, mutta kadota sitten nopeasti.
”Sienet kasvavat sateella, ja jos sadetta ei tule, niin itiöemät eivät pysy hyvässä kunnossa ja pääsevät kuivahtamaan. Pitkillä helteillä on yleensä muutoinkin selkeä ekologinen vaikutus luontoon, sillä silloin kaikki elinkaaret ovat nopeampia”, Koskinen selittää.
Kuluvan vuoden satokauden pituudesta osviittaa antaa myös se, että esimerkiksi kantarellista tehtiin useita havaintoja jo heti juhannuksen jälkeen.
”Ihan viime viikoilla on ruokasienistä havaittu myös esimerkiksi suppilovahveroita ja haperoita”, Koskinen sanoo.
Lohjalla asuva Maria Ainasoja on hyödyntänyt kesän sienitarjonnan tehokkaasti, sillä hän kertoo keränneensä kantarellia kuluvana kesänä jo yli 100 litran edestä.
Ainasojan kokemuksen mukaan sienikausi on alkanut tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin. Hänen havaintojensa perusteella nyt oltaisiin jopa viikkokaupalla edellä totutusta.
”Viime vuonna keräsin kaikki syötävät sienet mitä vastaan tuli. Se mitä omasta käytöstä jäi yli, annoin eteenpäin naapurin mummoille ja sukulaisille. Tänä vuonna sitten ajattelin, että voisihan noita sieniä vähän myydäkin, kun niitä on nyt niin valtavasti”, hän kertoo.
Myyntiin menevistä kantarelleista Ainasoja sanoo pyytäneensä seitsemän euroa litralta. Hänen mukaansa hinta on sellainen, ettei se polje kenenkään toisen hintoja alas eikä ole toisaalta ”sikamainen”. Myynti käy kätevimmin Facebookissa.
”Parhaat apajani ovat sellaisia, että ei niistä tarvitse sieniä erikseen enää etsiä. Sen kun menee paikalle ja kerää sadon talteen.” Maria Ainasoja
”Yhdetkään sienet eivät ole jääneet pyörimään käsiin, kyllä kaikki on mennyt”, Ainasoja toteaa iloisesti.
Sienestäjänä Ainasoja keskittyy keräämään lähinnä kantarellia ja suppilovahveroa, mutta myös muita ruokasieniä, joita sattuu kulloinkin löytämään. Harrastuksen hän hehkuttaa olevan hyvää vastapainoa muulle arjelle.
”Metsässä voi vain olla hiljaisuudessa, eikä minua haittaa yhtään vaikken löytäisikään sieniä”, hän pohtii.
”Mutta kyllä täällä on sen verran hyvät sienimetsät, että ei sieltä tyhjin käsin tarvitse tulla ikinä takaisin. Parhaat apajani ovat sellaisia, että ei niistä tarvitse sieniä erikseen enää etsiä. Sen kun menee paikalle ja kerää sadon talteen”, hän lisää nauraen.
Keräämistään kantarelleista Ainasoja valmistaa kotona meheviä arkiruokia kuten kastikkeita ja keittoja. Myös pizzaan kantarelli sopii kuulemma erinomaisesti. Kuva: Kimmo Haimi
Mukana sienimetsällä oli myös Ainasojan poika Andu. Parivaljakko esittelee tyytyväisenä saalistaan. Kuva: Kimmo HaimiMyös Marttaliiton kehittämispäällikkö Marjo Rantapusan mukaan kuluva kausi näyttää lupaavalta. Hän kuitenkin muistuttaa, että sienten ilmestymiseen vaikuttaa niin moni tekijä, että sadot voivat vaihdella paikkakuntien kesken merkittävästikin.
”Sienethän on siitä hauskoja, että aina voidaan esittää kaikenlaisia arvioita, mutta lopulta ne putkahtavat esiin kun niitä huvittaa. Ilmestymiseen vaikuttaa todella moni asia, mutta yksinkertaistaen voidaan sanoa sienien pitävän vaihtelevasta säästä”, hän selittää.
Rantapusan mukaan jatkossa erityisesti ilmaston lämpeneminen tulee vaikeuttamaan sienten satokauden ennakoitavuutta.
”Ilmastonmuutos tuo kasvavissa määrin vaihtelua satokauteen, sillä totutut lainalaisuudet eivät enää päde samalla tavalla kuin ennen. Jos on esimerkiksi hyllyssä vanha sienikirja, kannattaa sen kasvuajan ennustuksiin suhtautua jo jossain määrin kriittisesti”, hän ohjeistaa.
Rantapusan mukaan Suomesta ollaankin kuluvana vuonna paikoitellen löydetty jo heinäkuussa useita perinteisesti ’syyssieniksi’ miellettyjä lajeja, kuten orakkaita ja karvarouskuja.
”Sienet siis pitävät nyt ja jatkossa ilmestymisensä suhteen aina vähän varpaillaan”, Rantapusa tiivistää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
