Punikkitatti halkaistuna. Kuva: Kai Tirkkonen
”Hullua tuoda Etelä-Euroopasta vesipitoisia kasviksia Suomeen” ‒ kiinnostus omavaraisuuteen ja huoli ympäristön tilasta kannustavat sienimetsään
Arktisten aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen toivoo, että suomalaiset hyödyntäisivät nykyistä enemmän lähiluonnon antimia.Tilaajalle
Haperot tunnistaa lakkien yläpinnan kirkkaista väreistä. Heltat, jalka ja malto ovat valkoisia. Kuva: Kai TirkkonenSienestyksen suosio on kasvanut viime vuosina siinä missä kaikki muutkin luontoon liittyvät harrastukset, luonnontuotteiden keruuta ja käyttöä edistävän Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoo.
Korona-aikana luontoon lähti moni, joka sinne ei aiemmin kovin usein lähtenyt.
”Moni huomasi, että sienestys on mukava harrastus”, Partanen toteaa.
Hän uskoo, että myös omavaraisuus kiinnostaa yhä enemmän ja huoli ympäristön tilasta kannustaa sienimetsään.
”On ihan hullua, että Etelä-Euroopasta tuodaan vesipitoisia kasviksia Suomeen, kun Euroopassa kärsitään kuivuudesta.”
Ruokasienten hyödyntämistä voisi Partasen mukaan edelleen kasvattaa lisäämällä tietoisuutta siitä, mitä kaikkia sienilajeja voi käyttää.
”Kotitarvekäyttöä voisi helposti monipuolistaa.”
Arktiset aromit onkin yhdessä Marttojen kanssa juuri tehnyt esitteen, jonka avulla on helppo tutustua tärkeimpiin ruokasieniin ja niiden käsittelyyn.
Partasen mukaan sieniä on melko hankala saada kaupallisesti hyödynnettyä, sillä sesonki on lyhyt ja kiivas. Lyhyen ajan sisällä pitäisi olla isot resurssit käytettävissä, sillä sienet säilyvät huonosti.
Sieniä voidaan säilöä suolaamalla, hapattamalla, kuivaamalla ja pakastamalla.
”Oppilaitoksissa voisi olla sopivia tiloja sienten käsittelyyn, mutta ennakointi on haastavaa”, Partanen pohtii.
Syksyisin ruokapöytään kuuluvat varsinkin tatit, kantarelli, rouskut, suppilovahvero, vaaleaorakas ja lampaankääpä.
Ruokasieniksi soveltuvia ovat myös muun muassa kehnäsieni, mustatorvisieni, mustavahakas ja haperot, Arktiset aromit vinkkaa verkkosivuillaan.
Syötävien sienien vuosittaiseksi kokonaissadoksi arvioidaan noin tuhat miljoonaa kilogrammaa eli keskimäärin 50 kiloa per hehtaari.
Oulun seudulla ja sitä pohjoisemmassa sateita on tullut elokuussa runsaasti ja sienisato näyttää hyvältä, mutta eteläisessä Suomessa kuivuus on vaivannut.
”Alkuun näytti hyvältä, mutta nyt sato näyttää kehnolta”, Mikkelissä asuva Partanen harmittelee.
Lue myös:
Ruokasieni vai myrkkysieni? Testaa tunnistatko toisiaan muistuttavat sieniparit!
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
