• Oletko törmännyt limasieneen? Nimestään huolimatta limainen kummajainen ei ole kasvi, sieni eikä oikein eläinkään

    Limasienet liikkuvat ja suunnistavat älykkäästi, ympäristönsä huomioon ottaen. Ne pystyvät menemään jopa kiinteiden esteiden läpi.
    Tilaajalle
    Paranvoi voi olla läpimitaltaan 25 senttiä.
    Paranvoi voi olla läpimitaltaan 25 senttiä. Kuva: Juho Rahkonen
    Metsä|Luonto
    19.8.202419:00
    Juho Rahkonen
    Nuijanuoranen löytyy usein lahopuiden pinnalta.
    Nuijanuoranen löytyy usein lahopuiden pinnalta. Kuva: Juho Rahkonen

    Limasienet eivät ole sieniä, kasveja eivätkä oikein eläimiäkään, vaan jotain siltä väliltä. Lähinnä ne ovat ameboita, alkueläimiä.

    Limasieni liikkuu paikasta toiseen omin voimin. Limakolla on myös tahto ja päämäärä: se osaa välttää myrkyllisiä kemikaaleja, mutta hakeutuu mielellään kohti lämpöä ja sokereita.

    Laboratoriokokeissa limasienten eteen on laitettu kaurahiutaleita jonoon. Koealustan reunalle jätetty limasieni löytää hiutaleet nopeasti ja etenee kohti niitä ahmien kaiken tiellään olevan.

    Se voi jopa ryömiä huokoisen, mutta kiinteän esteen, esimerkiksi suodatinpaperin läpi!

    Ennen estettä limasieni jakautuu useiksi pieniksi limakkosuoniksi ja esteen läpi mentyään yhdistyy taas yhtenäiseksi limakoksi. Samalla tavalla limasieni pystyy etenemään myös esimerkiksi lahopuun sisällä.

    Toisistaan erkaantuneet limasienen osat kykenevät sulautumaan yhteen ja jatkamaan elämäänsä yhtenä yksilönä.

    Limasieni ei kuitenkaan sulaudu viereiseen yksilöön, vaan se tietää, mikä vastaan ryömivä limakko on sitä itseään ja mikä taas on peräisin toisesta yksilöstä.

    Limasienet suunnistavat ilman hermoja ja aivojen kaltaista keskusyksikköä, mutta silti ne onnistuvat saavuttamaan tavoitteensa. Se tapahtuu jonkinlaisen tekoälyä muistuttavan itseohjautuvuuden avulla.

    Kuva: Juho Rahkonen

    Tunnetuimpia limasieniämme ovat vaaleapunaisina pisaroina metsänpohjaan ilmestyvä sudenmaito ja rikinkeltaisena hohtava paranvoi.

    Parat olivat muinaissuomalaisia henkiolentoja, jotka auttoivat emäntiä mutta tekivät samalla kiusaa naapurien emännille. Keltaisten vaahtokasojen uskottiin olevan voivarkaissa käyneen paran jätöksiä. Siitä jäi kieleemme elämään nimi paranvoi.

    Limasienten nimistön kehittelyssä on tarvittu kansanperinteen lisäksi mielikuvitusta, mistä ovat osoituksena esimerkiksi seuraavat, melko yleisten limasienten lajinimet: nuijanuoranen, lintuhäkkinen, huokkosnukkanen ja viinikorunen.

    Limasienet eivät rakennu rihmastosta, kuten sienet. Limasienet koostuvat pelkästään pehmeästä solulimasta. jossa on kuitenkin eläville soluille ominaisia soluelimiä, jotka mahdollistavat lisääntymisen.

    Limasienet limakossa on pieniä suonia, joiden sisällä solulima virtaa nopeasti, useita millimetrejä sekunnissa. Virtailu vaihtaa jatkuvasti suuntaa, jolloin vierekkäisten solujen sisällä lima virtaa vastakkaisiin suuntiin. Tästä muodostuu liikettä ylläpitävää voimaa, jonka tuloksena limasieni ryömii hitaasti eteenpäin.

    Lintuhäkkinen on pieni ja yleinen limasieni.
    Lintuhäkkinen on pieni ja yleinen limasieni. Kuva: Juho Rahkonen

    Vaikka limasieniä on lähes kaikkialla, niitä ei ole aina helppo löytää, sillä monet niistä ovat hyvin pieniä ja niiden värikkäät limakot ovat näkyvillä vain muutaman päivän, kunnes ne muuttuvat ruskean harmaiksi tai häviävät näkyvistä kokonaan.

    Lisää aiheesta
    • Paranvoit on suku, johon kuuluu kuusi lajia. Sammalparanvoi on suhteellisen yleinen ja elää metsänpohjalla, jossa se kiipeilee sammalilla ja varvuilla.

      Limasieni ei nimestään huolimatta ole sieni – Suomesta on löydetty yli parisataa limasienilajia

    • Ukonkorentojen äpinäkyvät siivet ovat hyvin ohuet, mutta siipisuonien ansiosta ne ovat lujaa tekoa ja kestävät kovan räpyttelytahdin, yli 30 kertaa sekunnissa.

      Luonto | Ukonkorennot ovat hyönteismaailman lentäjä-ässiä − niiden vauhti voi kiihtyä silmänräpäyksessä jopa 40 kilometriin tunnissa

      Tilaajalle
    • Hentosudenkorentoihin kuuluva sirokeijukorento ei nouse usein kovinkaan ylös heinänkorsilta, sillä tuuli tarttuu siihen helposti.

      Luonto | Metallinvihreä sirokeijukorento on kuin satuolento – oletko havainnut sellaisen?

    • Pihlajaperhonen on jäänyt kihokin saaliiksi. Kasvi sulattaa hyönteistä sisältämiensä entsyymien avulla.

      Luonto | Lihansyöjäkasvit ovat petollisia kaunottaria − näin monta lajia niitä Suomessa on

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?