• Ukonkorennot ovat hyönteismaailman lentäjä-ässiä − niiden vauhti voi kiihtyä silmänräpäyksessä jopa 40 kilometriin tunnissa

    Suurikokoiset ukonkorennot herättävät huomiota etenkin näin keski- ja loppukesällä. Niiden lentotaito on vertaansa vailla koko eläinmaailmassa. Salaisuutena on kaksi siipiparia, jotka toimivat toisistaan tietämättä, ja lähes 360 asteen näkökenttä.
    Tilaajalle
    Ukonkorentojen äpinäkyvät siivet ovat hyvin ohuet, mutta siipisuonien ansiosta ne ovat lujaa tekoa ja kestävät kovan räpyttelytahdin, yli 30 kertaa sekunnissa.
    Ukonkorentojen äpinäkyvät siivet ovat hyvin ohuet, mutta siipisuonien ansiosta ne ovat lujaa tekoa ja kestävät kovan räpyttelytahdin, yli 30 kertaa sekunnissa. Kuva: Juho Rahkonen
    Lukemisto|Luonto
    28.7.202407:00
    Juho Rahkonen

    Ukonkorennot ovat niitä hyönteisiä, joista monelle tulee mieleen tyypillinen sudenkorento: pitkä ja voimakas ruumis, kaksi isoa siipiparia ja muhkeat verkkosilmät. Ukonkorentoja on Suomessa toistakymmentä lajia, ja ne ovat tunnettuja lentotaidoistaan.

    Suomessa on tavattu yli 50 sudenkorentolajia. Se on paljon, kun otetaan huomioon maamme pohjoinen sijainti. Suomessa on kuitenkin pitkä rannikko sekä lukemattomia järviä, lampia ja jokia, joten sudenkorennoille riittää täällä hyviä elinympäristöjä.

    Maamme kosteanviileä ilmasto takaa sen, että pienetkään lammet ja suonsilmäkkeet eivät pääse yleensä kuivumaan. Pohjoisen pallonpuoliskon pitkät päivät varmistavat riittävän lämmönsaannin.

    Koko Suomen yleisimpiä ja komeimpia sudenkorentoja on ruskoukonkorento. Se on väritykseltään ruosteenruskea, mutta suurissa, koko pään yli ulottuvissa verkkosilmissä on usein sinistä.

    Ruskoukonkorento lentää kesäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Joskus vielä lokakuun alun lämpiminä iltoina voi pihamailla ja hiekkateiden yllä nähdä tutun, tumman hahmon halkovan taivasta siipiään räpistellen ja kesän viimeisiä hyönteisiä jahdaten.

    Ukonkorennot pystyvät kiihdyttämään nopeasti jopa 40 kilometrin tuntivauhtiin
    Ukonkorennot pystyvät kiihdyttämään nopeasti jopa 40 kilometrin tuntivauhtiin Kuva: Juho Rahkonen

    Suomen ja koko Euroopan suurin ukonkorento on sinisen ja ruskean kirjava isoukonkorento, joka tosin on Suomessa harvinainen. Jos näet suurikokoisen siniruskean sudenkorennon, kyseessä on todennäköisesti siniukonkorento.

    Siniukonkorento on erityisen taitava lentäjä. Usein se pörrää paikallaan useita sekunteja helikopterin tavoin, jolloin siitä on mahdollista ottaa kuvia. Muuten hyönteisten kuvaaminen lennossa tavallisilla kameralaitteilla on lähes mahdotonta, koska ne ovat niin pieniä ja liikkuvat nopeasti ja ennalta arvaamattomasti.

    Ukonkorennot pystyvät kiihdyttämään silmänräpäyksessä jopa 40 kilometrin tuntivauhtiin. Ne myös osaavat tehdä taiturimaisia silmukoita, pysäyttää lentonsa hetkessä ja lentää jopa taaksepäin. Salaisuutena ovat ukonkorentojen kaksi siipiparia, jotka toimivat toisistaan riippumatta.

    Läpinäkyvät siivet ovat hyvin ohuet, mutta siipisuonien ansiosta ne ovat lujaa tekoa ja kestävät huiman räpyttelytahdin, yli 30 kertaa sekunnissa.

    Saalistuskoneen verkkosilmät koostuvat kymmenistä tuhansista pienistä silmistä.
    Saalistuskoneen verkkosilmät koostuvat kymmenistä tuhansista pienistä silmistä. Kuva: Juho Rahkonen

    Todellisia saalistuskoneita ukonkorennoista tekee niiden tarkka näkö: korennon päätä peittävät suuret, pyöreät verkkosilmät, joiden avulla ne näkevät joka suuntaan. Verkkosilmät koostuvat kymmenistä tuhansista pienistä silmistä, jotka tunnetaan myös nimellä ommatidit.

    Sudenkorennoilla on kolme elämänvaihetta: munista kuoriutuu toukkia, jotka viettävät jopa vuosia veden alla petoeläiminä. Eräänä päivänä ne kuoriutuvat, ja aikuisen korennon tehtävänä on lähinnä lisääntyminen.

    Muutaman viikon lentelyn jälkeen naaras munii vesistöön, ja sudenkorennon elämänkierto palaa taas alkuruutuun.

    Lisää aiheesta
    • Tuomenkehrääjäkoin harsoa puissa.

      Luonto | Tuomenkehrääjäkoi voi aiheuttaa kauhuelokuvaa muistuttavan näyn − harsomainen seitti peittää puun ja lähiympäristön

      Tilaajalle
    • Meriharakoiden parittelu käynnissä.

      Luonto | Juhannuksena peitto heiluu myös luonnossa – katso kuvat soidinmenoista

    • Kehrääjän ammottavaan kitaan mahtuu isojakin hyönteisiä.

      Luonto | Vain yksi lintulajimme saalistaa hyönteisiä öisin, ja sen hypnoottinen ääni lumosi jopa Aleksis Kiven

      Tilaajalle
    • Kurjet tanssivat keväisellä pellolla. Suomessa on laajoja soita, jotka sopivat kurjille hyvin pesimäpaikoiksi.

      Luonto | Kuninkaallisen komea kurki viihtyy Suomen soilla

    • Rupikonnan soidin on vilkkaimmillaan lämpiminä kevätiltoina ja -öinä.

      Luonto | Rupikonnan pulputus täyttää keväisen lammen ‒ katso kuvista, miten konna kutee

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Hyvinvointi | Yllättävä tutkimus: Netin käytöllä samoja myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin kuin luonnossa kävelyllä